Kestävyydestä muodostuu finanssialan uusi normaali – lähivuodet maksetaan oppirahoja

Leimamainen kuva mustalla, tausta vaaleanpunainen. Teksti: Venla Voutilainen. Kolumnisti.

Elämme ratkaisevaa vuosikymmentä. Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli IPCC muistutti jälleen tällä viikolla, että aikaikkuna ilmaston lämpenemisen pysäyttämiselle kapenee. Mitä enemmän yli 1,5 asteen planeettamme lämpenee, sitä vaikeammaksi tulee myös kestävän kehityksen tavoitteiden saavuttaminen, kuten nälän ja köyhyyden poistaminen maailmasta.

Kestävyysmurros on väistämätön, sillä ilmasto ja luonto muuttuvat jo. Tähän vääjäämättömyyteen herääminen näkyy kestävän rahoituksen nousussa. Finanssialaa tarvitaan kipeästi ratkaisujen rahoittajana ja riskien vakuuttajana. Haluamme kantaa vastuumme; alamme yhtiöt tekevät kilvan nettonollasitoumuksia ja vihreistä sijoituskohteista kilpaillaan.

Viisasten kiveä siihen, miten finanssialan sitoumukset käytännössä välittyvät riittäviksi reaalimaailman muutoksiksi riittävällä tahdilla, ei ole vielä keksitty. Toistaiseksi rahoitusvirrat eivät ole riittävästi kääntyneet kestävän kehityksen taakse.

======
Taksonomian luoma kestävyyden kieli on osa EU:n ratkaisua

======

EU pyrkii sääntelyllä vauhdittamaan finanssialan siirtymää kestävään rahoitukseen. Sääntelykokonaisuuden peruspilarit ovat kestävyyden luokittelujärjestelmä eli taksonomia, tiedonantovelvollisuudet sekä kestävät sijoitustuotteet.


Suomalaisille näistä ensimmäinen, taksonomia, kuulostanee tutuimmalta. Taksonomialla EU on halunnut luoda EU:n finanssimarkkinoille yhteisen, tiedeperustaisen kestävyyden “kielen”. Harjoitus on kannatettava, sillä onnistuessaan se auttaa kestävien sijoituskohteiden tunnistamisessa, ja niin kestävästi toimivat yritykset löytävät itselleen helpommin rahoitusta.

Taksonomia rakentuu kuudesta ympäristötavoitteesta, joista yhtä toiminnan tulee merkittävästi edistää. Toiminta voi olla myös kestävää toimintaa mahdollistavaa tai siirtymistä tukevaa, jos parempia ratkaisuja ei vielä ole.

Merkittävän edistämisen ohella on varmistettava, että ei tee merkittävää haittaa muille tavoitteille. Taksonomia edellyttää myös yhteiskuntavastuuseen liittyviä vähimmäistason suojatoimia, eli ihmisoikeuksien sekä työelämän ja hyvän hallintotavan periaatteiden noudattamista.

Jotta taksonomian kieli olisi yhteismitallinen, merkittävä edistäminen ja ei merkittävää haittaa määritellään tutkittuun tietoon perustuvilla toimialakohtaisilla teknisillä kriteereillä. Toistaiseksi tekniset kriteerit on määritetty ainoastaan kaikista saastuttavimmille toimialoille.
Kriteerit komissiolle valmistelee asiantuntijoista koostuva kestävän rahoituksen foorumi. Ne ovat taksonomian kiistellyin osa, sillä läheskään aina raja-arvojen ja kriteerien määrittäminen ei ole yksiselitteistä. Mukaan on tullut myös politiikkaa, mikä vaarantaa taksonomian käyttökelpoisuuden.

Kokonaisvaltaisuudessa piilee taksonomian ainutlaatuisuus. Sen perusrakenne tunnistaa, että esimerkiksi ilmastonmuutoksen hillintä ei ole kestävällä pohjalla, jos se samalla kiihdyttää luontokatoa tai polkee ihmisoikeuksia. Tämä tuo kuitenkin mukanaan omat haasteensa, sillä taksonomiasta on muodostunut järkälemäinen, edelleen kasvava kokonaisuus.

Vaikka taksonomia voi satoine sivuineen tuntua ensisilmäyksellä monimutkaiselta, pitkälle pääsee peruslogiikan muistamisella: 1. merkittävä edistäminen, 2. ei merkittävää haittaa, 3. suojatoimet. Oman toimialan mukanaolon ja tekniset kriteerit voi tarkistaa EU:n taksonomiakompassista.

======
Taksonomiassa pakollista on raportointi,

eikä se sulje rahahanoja
======

Markkinoille oli jo ennen taksonomiaa kehittynyt monenlaisia standardeja erilaisten kestävyystekijöiden raportointiin ja huomioimiseen. Jokainen yhtiö kuitenkin valitsi ja sovelsi niitä omalla tavallaan, jolloin tietoja oli vaikea vertailla ja käyttää sijoituspäätösten pohjalla.

Ensi vuodesta alkaen kaikkien EU-alueen suurten yritysten (yli 500 työntekijää) on kerrottava, mikä osuus niiden liikevaihdosta sekä pääoma- ja toimintamenoista syntyy taksonomianmukaisesta, eli taksonomian tekniset kriteerit täyttävästä, toiminnasta. Velvoite laajennee lähes kaikkiin listayrityksiin muutaman vuoden päästä.

Vastaavasti finanssialan toimijoiden tulee kertoa, missä määrin ne rahoittavat ja vakuuttavat taksonomianmukaista toimintaa. Kestäviä sijoitustuotteita tarjoavien tulee kertoa, minkä verran sijoitetaan taksonomianmukaisiin kohteisiin.

Raportointivelvoite on taksonomian ainoa pakollinen osa. Finanssialan ei ole pakko rahoittaa tai vakuuttaa taksonomianmukaista toimintaa, eikä yrityksen ole pakko muuttaa toimintaansa. Syytä paniikkiin ei ole, vaikka oma toimiala ei löytyisi taksonomiasta tai kriteerit eivät täyty.

Taksonomia kuvaa enemmän tulevassa kestävämmässä maailmassa harjoitettavaa toimintaa kuin nykymaailmaa. Luultavasti vain muutama prosentti EU:ssa nyt harjoitettavasta taloudellisesta toiminnasta täyttää taksonomianmukaisuuden vaatimukset.

Taksonomian kapeuden vuoksi yksikään finanssialan toimija ei voi käyttää sitä ainoana välineenä sijoitus- tai vakuutuspäätösten pohjalla. Rahoitusta ja vakuutusta saa edelleen muutenkin. Selvää kuitenkin on, että jos yritys ei ole suunnitelmissaan mitenkään varautunut ilmastonmuutoksen vaikutuksiin, on se vuosi vuodelta riskialttiimpi rahoitus- ja vakuutuskohde.

Vastaavasti 100-prosenttinenkaan taksonomianmukaisuus ei takaa rahoitusta tai vakuutusta, tai edullisempaa hintaa. Taksonomianmukaisuus ei taianomaisesti muuta konkurssikypsää yritystä loistavaksi sijoituskohteeksi.

Taksonomiaa voi silti käyttää karttana oman liiketoiminnan kestävyyden kehittämiseen. Jos pystyy osoittamaan taksonomianmukaisuutensa tai uskottavan suunnitelman sitä kohti, jokaisen finanssialan toimija on helppo ymmärtää, mihin yrityksen kestävyysväitteet perustuvat. Molemmat osapuolet puhuvat taksonomian luomaa yhteistä kieltä.

======
Kestävä rahoitus ei ole vielä valmis
======

Kestävyydestä on kovaa vauhtia tulossa finanssialan uusi normaali, aivan kuten siitä täytyy tulla kaikilla muillakin yhteiskunnan osa-alueilla. Kyseessä on niin suuri muutos, että se ei ole valmis huomenna, ensi vuonna tai edes vuosikymmenen lopussa.

Alamme tekee joka päivä parhaansa, jotta kestävän rahoituksen ja taksonomian kielestä tulisi ymmärrettävä asiakkaille. Samaan aikaan kestävän rahoituksen sääntelykokonaisuus on vielä kesken, ja olennaisia paloja puuttuu. Lähivuodet maksetaan isoja oppirahoja.

Taksonomia ei valitettavasti ole viisasten kivi, jonka avulla finanssiala muuttaisi maailman kestäväksi. Se on yksi askel matkalla, joka on pakko kulkea. Kenties arvokkainta siinä on, miten se haastaa meitä ajattelemaan ja keskustelemaan kokonaisvaltaisesta kestävyydestä osana liiketoimintaa.

Kestävyyshaasteet ratkaistaan lopulta julkisen sektorin rohkean arvopolitiikan johtamana, jota Eurooppa on osoittanut siltä löytyvän menneen viikon aikana. Finanssiala kantaa oman vastuunsa yhteiskunnan tukena.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan