- Pakotteiden tavoitteena on vaikuttaa valtion, sen johdon, yritysten tai yksittäisten henkilöiden toimintaan.
- Niillä pyritään rajoittamaan materiaalien ja teknologian saatavuutta, tyrehdyttämään rahoituksen lähteet ja minimoimaan sivullisille aiheutuvat vahingot.
- Yritysten pitää itse aktiivisesti seurata YK:n ja EU:n sekä tarvittaessa myös kolmansien maiden asettamien tuontikieltojen ja pakotteiden tilannetta.
- Päivitämme tälle sivulle vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin, joita pakotteista nousee.
Lukoilille asetetut pakotteet haittaavat Teboil-huoltamoiden toimintaa. Koostimme yleisen tietopaketin liittyen talouspakotteisiin ja niiden soveltamiseen.
Vastuu pakotteiden noudattamisesta kuuluu kaikille – kansalaisille, yrityksille, viranomaisille, kunnille, työntekijöille, yrityksen johdolle. Jokaisen tulee varmistua siitä, että pakotteita noudatetaan jokapäiväisessä toiminnassa. Vastuuta pakotteiden noudattamisesta ei voi ulkoistaa.
Organisaatioiden tulee huolehtia siitä, että pakoteosaamista on riittävästi ja toiminnan pakoteriskit tunnistetaan. Pakotteiden menestyksekäs noudattaminen tarkoittaa asiantuntijoiden yhteistyötä, jotta kaikki seikat tulevat asianmukaisesti huomioitua. Pakotteiden noudattaminen vaatii monipuolista ymmärrystä kulloisestakin liiketoimesta.
Viranomaisten, yritysten ja kansalaisten tulee noudattaa pakotteita toiminnassaan. Esimerkiksi EU:n asettamat pakotteet ovat Suomessa ja muissa jäsenmaissa suoraan sovellettavaa lainsäädäntöä, joten pakotteiden noudattamatta jättämisestä voi olla rikosoikeudellisia seuraamuksia.
Jokaisen toimijan on varmistuttava itse pakotteiden noudattamisesta. Pakotteet voivat kohdistua monenlaisiin asioihin ja toimintaan. Pakotteiden soveltuvuus täytyy selvittää huolellisesti kussakin tilanteessa. Pakotteista on olemassa oivallinen, maksuton ja avoin verkko-oppimateriaali valtionhallinnon ylläpitämässä eOppiva-palvelussa. Sieltä löytyy konkreettisia ohjeita pakotteiden noudattamiseen erityisesti materiaalin seuraavista kohdista:
5. Miten tunnistan pakotetilanteet? – Pakotteiden perusteet
6. Miten varmistan, että noudatan pakotteita? – Pakotteiden perusteet
Suomi noudattaa lähtökohtaisesti EU:n ja YK:n asettamia pakotteita. Vaikka muiden valtioiden asettamat pakotteet eivät ole oikeudellisesti sitovia Suomessa eikä Suomi muodollisesti pidä esimerkiksi Yhdysvaltain asettamia pakotteita oikeudellisesti sitovina, käytännössä nämä pakotteet vaikuttavat kansainvälisesti toimiviin suomalaisiin pankkeihin ja muihin finanssitoimijoihin.
Taustalla on se, että Yhdysvaltain dollarilla ja pankeilla on edelleen hallitseva rooli kansainvälisessä maksuliikenteessä.
Finanssivalvonta suosittaa valvottavia huomioimaan riskienhallinnassaan myös kolmansien maiden pakotteet niissä tapauksissa, joissa kyseisen kolmannen maan pakotteiden rikkominen voi aiheuttaa valvottavan maksuvalmiudelle tai vakavaraisuudelle huomattavan taloudellisen riskin.
Jos suomalainen pankki jatkaa yhteistyötä Yhdysvaltojen pakotelistaaman yhtiön tai henkilön kanssa, se saattaa itse joutua niin sanottujen toissijaisten pakotteiden kohteeksi.
Vakavimmillaan tämä tarkoittaa, että pankki suljetaan dollaripohjaisen maksuliikkeen ulkopuolelle eivätkä yhdysvaltalaiset tai käytännössä muutkaan pankit enää suostu välittämään maksuja tai tekemän muita liiketoimia sen kanssa. Käytännössä rajoitukset lamauttavat pankin kyvyn toimia ja tarjota palveluja asiakkailleen. Tämä voi pahimmillaan kaataa koko pankin.
Tämän vuoksi suomalaiset ja myös muut eurooppalaiset pankit joutuvat tarkasti seuraamaan Yhdysvaltojen pakotteita ja huomioimaan ne toiminnassaan, riskienhallinnassaan ja päätöksenteossaan.
Jos Yhdysvallat määrää yritykselle pakotteita ja suomalainen pankki jatkaa esimerkiksi maksupalveluiden tarjoamista pakotteisiin määrätyn yhtiön kanssa, joutuisivat yhdysvaltalaiset pankit lopettamaan kaiken asioinnin kyseisen pankin kanssa. Tämä johtaisi nopeasti ongelmiin.
Ensisijaiset pakotteet ovat suoraan kohdevaltiota vastaan asetettuja rajoituksia, kuten kauppasaarto, matkustuskiellot tai rahoitusmarkkinoiden rajoitukset. Toissijaiset pakotteet taas kohdistuvat kolmansiin valtioihin, jotka eivät noudata ensisijaisia pakotteita, ja niillä pyritään painostamaan myös niitä, jotka jatkavat kauppaa kohdevaltion kanssa.
Osaan pakotepäätöksistä sisältyy siirtymäaikoja, joiden tarkoituksena tyypillisesti on mahdollistaa pakotteen kohteena olevan yrityksen tai liiketoiminnan hallittu alasajo – ei liiketoiminnan normaali jatkaminen. Itse pakotepäätöksen ohella myös siirtymäaikaa koskeviin määräyksiin ja reunaehtoihin kannattaa tutustua huolella turhien väärinkäsitysten ja ikävien yllätysten välttämiseksi.
Jos asiakas joutuu pakotelistalle, pankin on jäädytettävä asiakkaan tilit ja varat, ja myös esimerkiksi maksukortit lakkaavat toimimasta. Jäädytyksen jälkeen käteisnostot, tilisiirrot tai vaikkapa uudet talletukset ovat sallittuja vain toimivaltaisen viranomaisen luvalla.
Jos asiakas puolestaan yrittää maksaa pakotelistalla olevalle henkilölle tai yritykselle, maksutapahtuma havaitaan ja estetään pankin monitorointijärjestelmän avulla, eikä varoja siirretä.
Onko oikeudellisten velvoitteiden hoitamiseksi ja maksujen maksamiseksi olemassa jotain keinoa, kun pakotteiden vuoksi jonkun tahon maksuliikenne pysäytetään?
Mitään yksiselitteistä keinoa ei ole, vaan ratkaisuja joudutaan käytännössä hakemaan tapauskohtaisesti. Tärkeää on kuitenkin muistaa, että jos maksun vastaanottaja on pakotteiden kohteena tai maksu liittyy pakotteiden kohteena oleviin tuotteisiin tai palveluihin, vaihtoehtoisen maksutavan käyttö on pakotteiden kiertämistä ja voi tulla rangaistavaksi rikoslain 46 luvun 3 a – 3 d §:n nojalla.
Pakotepäätökseen on perustellusta syystä mahdollista saada poikkeuslupa, jota haetaan toimivaltaiselta viranomaiselta, joka EU:n ja YK:n turvallisuusneuvoston asettamien pakotteiden osalta on ulkoministeriö. Poikkeusluvat kolmansien maiden asettamiin haetaan asianomaisen valtion viranomaiselta, joka esim. Yhdysvaltojen osalta on Office of Foreign Assets Control (OFAC) ja Ison-Britannian kohdalla Office of Financial Sanctions Implementation (OFSI).
Kysymykseen ei ole kattavaa ja yksiselitteistä vastausta, vaan tilannetta joudutaan arvioimaan kussakin tapauksessa erikseen. Erityisesti yritysten välisissä suhteissa sopimuksen ja siihen mahdollisesti sisältyvien pakotelausekkeiden merkitys on keskeinen.
Sopimusvapaus yritysten välisissä suhteissa on huomattavasti väljempää kuin kuluttajien ja elinkeinonharjoittajien suhteissa ja tämä koskee myös pakotteiden varalta laadittuja sopimusehtoja. Vaikkeivat sopimusehdot välittömästi vaikutakaan kolmansien osapuolien asemaan eikä niiden avulla voida kumota tai muuttaa sitovaa lainsäädäntöä, ne antavat yrityksille mahdollisuuden jo etukäteen sopia pelisäännöistä tilanteessa, jossa jompikumpi tai kummatkin osapuolet joutuvat pakotteiden tai niiden heijastusvaikutusten piiriin. Yritysten keskinäiset sopimukset kuuluvat yrityssalaisuuden piiriin, eivätkä siksi ole julkisia.
Syvenny ja opi lisää pakotteista
eOppivan oppimateriaali Pakotteiden perusteet
