Pankit kamppailevat kasvavien raportointivaatimusten kanssa

Pankkien on kerättävä toiminnastaan yhä enemmän ja yhä tarkempaa tietoa. Uudet EU-tason vaatimukset ovat viime vuosina moninkertaistaneet pankkien raportointivaatimukset. Tiedonkeruun monimutkaisuutta lisää se, että osittain päällekkäisiä raportointivaatimuksia esittävät useat eri viranomaiset. Pankeille kasvavat tiedonkeruuvastuut tuovat merkittäviä IT- ja henkilöstökuluja.

​Pienessä maassa asiat on totuttu hoitamaan laadukkaasti ja tehokkaasti mutta niukoilla resursseilla. Viranomaisten kokemukset finanssikriisistä ja sen aikana havaituista tietopuutteista ajavat kuitenkin tehokkuusvaatimusten ohitse. Lisäksi hyvin asiansa hoitaneet pankit kärsivät usein ”one size fits all” -ratkaisuista. Massiiviset tietotarpeet täyttääkseen pankeilta vaaditaankin jatkossa yhä enemmän IT-järjestelmien kehittämistä ja prosessien automatisointia.

Tietoa vaatii moni taho: jonossa ovat käsi ojossa muun muassa Euroopan Keskuspankki EKP, Euroopan pankkiviranomainen EBA, Euroopan Systeemiriskikomitea ESRB, kansainvälinen järjestelypankki BIS ja Eurostat.

EKP kerää tietoja rahapolitiikan ja jatkossa myös valvonnan tarpeisiin. Euroopan pankkivalvontaviranomainen EBA on viime vuosien aikana antanut useita kymmeniä raportointistandardeja, joiden tarkoitus on harmonisoida raportointi EU-maiden pankkien kesken. EBA:n vaatimusten määrää ovat kasvattaneet entisestään Euroopan systeemiriskikomitean antamat suositukset

Eurostat kerää tarvitsemansa tilastotiedot Tilastokeskuksen kautta, ja esimerkiksi Euroopan tilinpidon uudistus (ESA2010) on aiheuttanut pankkien järjestelmiin merkittäviä muutoksia uuden sektoriluokituksen myötä.

Kaiken eurooppalaisen tiedonkeruun päälle omat raportointivaatimuksensa esittää vielä Financial Stability Board (FSB) ja kansainvälinen järjestelypankki BIS, joiden vaatimukset ovat useimmiten päällekkäisiä, mutta kuitenkin hieman toisin määriteltyjä kuin eurooppalaisten kollegojensa vaatimukset.

Pankkiunionin ja uuden valvontamekanismin (SSM) rakentaminen on myös lisännyt pankkien raportointitaakkaa merkittävästi. Pankit ovat toimittaneet mittavat määrät dataa uuden valvontaviranomaisen suorittamaa tasetarkastusta varten. Tasetarkastuksen rinnalla on samanaikaisesti otettu käyttöön EBA:n uusia raportointistandardeja.

Finanssiala ymmärtää hyvin kasvaneen tiedontarpeen kuten myös sen, että esimerkiksi taseiden läpivalaisu on välttämätöntä ja sen tasapuolinen toteuttaminen palvelee kaikkia osapuolia. Lisäksi harmonisointi on pidemmän päälle hyvä asia, kun pankkien välinen vertailu helpottuu ja läpinäkyvyys lisääntyy. Toimiala kuitenkin peräänkuuluttaa viranomaisten välisen yhteistyön lisäämistä, selkeitä ohjeita ja pelisääntöjä sekä riittävien varautumisaikataulujen myöntämistä. Lisäksi on hyvä pitää mielessä vanha viisaus – määrä ei korvaa laatua.