Miksi eläkeikä on mikä se on?

Valtiovarainministeriön virkamiespuheenvuorosta eniten palstatilaa on saanut esimerkki eläkeiän nostosta 70 vuoteen. Tämä ei liene yllätys. Eläkkeet ja varsinkin eläkeikä saa ihmiset kuulolle. Tietysti usein nuorilta kuultu toteamus ”en pääse ikinä eläkkeelle” saa tästä avauksesta oikeutetusti lisää kaikupohja. Mutta miksi juuri 70 vuotta? Eikö eläkeikä voisi olla yhtä hyvin 69 tai 71 vuotta?

Nykyinen eläkeiän määräytyminen ei ole vain satunnainen vuosimäärä, vaan se perustuu logiikkaan. Eläkeikä määräytyy siten, että kukin ikäluokka on aikuisiästään keskimäärin saman suhteellisen osuuden eläkkeellä. Suhdeluku on suurin piirtein 2:1. Siis kukin ikäluokka on keskimäärin aikuisiästään (18 vuotta täytettyään) noin kaksi kolmannesta työelämässä ja yhden kolmasosan eläkkeellä. Systeemi siis pyrkii olemaan tasapuolinen kaikille ikäluokille.

Voi olla, että nuorten eläkeikä nousee 70 vuoteen tai lähelle sitä joka tapauksessa nykyisellä metodilla. Tällöin kuitenkin nuoret ovat keskimäärin myös pidempään eläkkeellä johtuen edellä mainitusta systeemistä. Pidempää työuran vastineeksi myös eläkeaika on pidempi. Eläkeiän nopeampi nostaminen ja sitominen sen jälkeen elinajanodotteeseen rikkoo logiikan. Kaikille ikäryhmille osuus työelämäessä ja eläkkeellä ei olisikaan sama. Ehkä sen vastineeksi luvassa olisi isommat eläkkeet? Sitä esitys ei kerro.

Kuten huomataan, eläkeikäkin on paljon mutkikkaampi asia kuin vain numero virkamiehen laskentataulukossa. On myös tärkeää huomata, että muutostarve lähtee julkisen talouden huonosta tilasta – ei eläkejärjestelmästä, joka on jopa historiallisen hyvässä hapessa.