
Eläketurvakeskus julkaisi pitkän aikavälin laskelmansa maanantaina. Noin 70 vuoden päähän ulottuva laskelma kertoo, miten eläkemenot, etuuksien taso ja rahoitus kehittyvät, jos väestöä ja taloutta koskevat oletukset toteutuvat ja lainsäädäntö pysyy muuttumattomana.
Luvut näyttävät varsin hyviltä. Työelämaksujen nostopaine on laskelmassa poistunut. Nyt näyttää siltä, että työeläkemaksu tekisi pientä aaltoliikettä, mutta olisi nykytason alapuolella. Onkohan näin käynyt vielä kertaakaan aiemmin?
Laskelmat ovat mannaa nuorisolle, jonka heikosta luottamuksesta eläkejärjestelmään on puhuttu paljon. Tulevaisuus eläkkeiden suhteen onkin aika valoisa. Näyttää siltä, että eläkemaksujen sisäinen reaalituotto olisi nuorilla jopa korkeampi kuin nykyisillä viisikymppisillä. Tämä on nuorille ikäluokille konkreettinen osoitus siitä, että eläkejärjestelmä kestää myös tulevina vuosikymmeninä ja takaa työssäkäyville kohtuullisen toimeentulon hautaan asti.
”Eläkejärjestelmä on syystä luotu hajautetuksi, jotta sen hallinnoimiin varoihin olisi vaikeampi päästä käsiksi.”
Uutinen on hieno toisestakin syystä: viime aikoina julkiseen talouteen liittyvät keskustelut ovat olleet pelkkien huolten sävyttämiä. Rahaa ei tunnu olevan missään, sitä tarvitaan kaikkialle lisää, säästöpaine on ankara ja velanotto lisääntyy. Tätä taustaa vasten tieto siitä, että eläkejärjestelmä pitää vettä ja voi hyvin ja voi tulevaisuudessa jopa alentaa eläkemaksutasoa, on erittäin huojentava. Taloudessamme on yksi järjestelmä, joka toimii ja voi hyvin.
Tätä taustaa vasten kannattaa suhteuttaa myös tuoreet puheet eläkejärjestelmän rukkaamisesta ja esimerkiksi eläkeyhtiöiden määrästä. Eläkeyhtiöiden määrän vähentämisellä halutaan pienentää järjestelmän hallintokuluja. Parinkymmenenvuoden tarkastelu osoittaa, että eläkeyhtiöt ovat keskinäisen kilpailun kautta pudottaneet kulujaan. Vuonna 2007 työeläkkeiden toimeenpanoon meni Telan mukaan koko toimialalla yhteensä 474 miljoonaa euroa. Nykyrahassa se vastaa 665 miljoonaa euroa. Viime vuonna toimeenpanoon meni vertailukelpoisella kustannustasolla 35 prosenttia vähemmän, 434 miljoonaa euroa.
Eläkejärjestelmä on syystä luotu hajautetuksi, jotta sen hallinnoimiin varoihin olisi vaikeampi päästä käsiksi. Suoja on rakennettu ennen kaikkea poliittisen päätöksenteon poukkoilevuutta vastaan. Lisäksi sijoittamisen perusoppien mukaan sijoituspäätösten hajautus tuo sijoitetuille varoille turvaa, kun koko potille sijoituspäätöksiä ei tee yksi ja sama taho.
P.S. Vaikka ETK:n laskelmat olivatkin rahoituksen puolesta mairittelevat, yksi selkeä huolenaihekin tuloksiin liittyy. Vaikka eläkkeiden tasot tulevaisuudessa kasvavat, keskieläke suhteessa keskipalkkaan jatkaa lasku-uralla. Työeläkkeemme on kohtuullinen, mutta ei runsas. Myös omalle varautumiselle eläkeaikaan on edelleen tilaa.
Mikko Kuusela
johtaja, työeläkeasiat
Finanssiala ry




