2020 oli vähenevien vahinkojen vuosi – sähkö on syypää noin kolmannekseen palovahingoista

Kuva: Shutterstock
  • Palo-, murto- ja vuotovahinkojen lukumäärät ja korvaussummat laskivat vuonna 2020.
    • Palovahinkoja sattui 6 500 kappaletta, korvausmäärä 191 miljoonaa euroa.
    • Murtovahinkoja sattui 25 500 kappaletta, korvausmäärä 25 miljoonaa euroa.
    • Vuotovahinkoja sattui 32 000 kappaletta, korvausmäärä 165 miljoonaa euroa.

Palo-, murto- ja vuotovahinkojen lukumäärät ja korvaussummat laskivat vuonna 2020. Vakuutusyhtiöt korvasivat näitä vahinkoja yli 380 miljoonan euron edestä. Palovahinkoja sattuu näistä vahinkotyypeistä vähiten, vain viidennes vuotovahinkojen määrästä. Niiden korvaussummat ovat kuitenkin huomattavasti suurempia.

”Yksi syy vahinkojen vähenemiseen on varmasti se, että ihmiset olivat koronarajoitusten takia paljon kotosalla. Toisaalta suurvahingoissa, jotka ovat yleensä tulipaloja, vahingot saattavat olla pahimmillaan kymmeniä miljoonia euroja. Jos vuoden aikana sattui muutama suurpalo vähemmän, se näkyy heti korvausmäärissä”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Petri Mero.

Vältä akkupalo

Noin kolmannes kaikista tulipaloista saa alkunsa sähkölaitteesta tai -järjestelmästä. Vakuutusyhtiö Ifin mukaan kotitalouksien paloista osuus on jopa 60 prosenttia. Isoakkuiset sähköpyörät ja -potkulaudat ovat yleistyneet: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) kertoo, että sekä Suomessa, että muualla maailmassa on raportoitu etenkin sähköisten kulkuvälineiden akkuongelmien seurauksena syttyneistä tulipaloista.

Myös näille isoille akuille on keräysjärjestelmä, mutta vioittuneen akun kierrätyksestä on syytä sopia akun maahantuojan kanssa.
”Kaikkia kodin akullisia laitteita kannattaa ladata kovalla, palamattomalla alustalla. Laite kannattaa myös irrottaa laturista heti, kun se on latautunut”, Mero sanoo.

Tärkeintä isojen akkujen – kuten muutenkin sähkölaitteiden – kanssa on noudattaa mukana tulleita käyttöohjeita. Akkua on käytettävä ja ladattava oikein ja on varottava kolhimasta akkua tai laitetta. Ennen käyttöä tulee tarkistaa laitteen ja akun kunto.

Näin lataat litiumioniakun turvallisesti

  • Lataamiseen tulee käyttää vain tuotteelle tarkoitettua laturia.
  • Irrota laite laturista, kun lataus on valmis.
  • Älä käytä laturia, joka on vaurioitunut, toimii epävarmasti tai jonka johto tai liittimet ovat vaurioituneet.
  • Jos akku on saanut ulkoisia kolhuja, alkanut turvota tai kuumentuu voimakkaasti ladattaessa, on se syytä uusia. Vioittuneet akut sijoitetaan paikkaan, jossa ne eivät aiheuta syttyessään tulipaloa.
  • Tilassa, jossa laitetta tai akkua ladataan, tulee olla palovaroitin sekä alkusammutuskalustoa. Varmista että varoittimen hälytys kuuluu kiinteistössä!
  • Älä lataa laitetta tai akkua siten, että kotona ei ole ketään.
  • Ladattavan akun tai laitteen lähettyvillä, erityisesti yläpuolella, ei saa olla palokuormaa. Älä lataa akkua hyllyssä tai huonekalun alla. Lataamisen alustan on oltava palamaton.
  • Akun tai laitteen ylikuumentuessa irrota laturin verkkojohto, jos voit tehdä sen turvallisesti.
  • Akkuja ei saa ladata pakkasessa. Vaikka akku lämpenee ladattaessa, lataaminen kylmässä vaurioittaa akkua ja lyhentää sen käyttöikää.
  • Pitkään tyhjänä olleen akun elvyttäminen on turvallisuusriski. Mikäli akun käyttöohjeissa ohjeistetaan estämään ajoittaisella latauksella akkujen tyhjäksi pääseminen pitkän säilytyksen aikana, noudata kyseessä olevia ohjeita.
  • Lähde: Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes)

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat