Digieurojuna kulkee – mutta kuka siitä hyötyy?

Euroopan keskuspankin (EKP) kaavaileman digitaalisen euron valmistelu etenee, vaikka koko hankkeen hyödyt ovat epäselvät. Kuva: Shutterstock

Euroopan keskuspankki (EKP) kaavailee mahdollisuutta laskea liikkeelle digieuro, joka toimisi käteistä täydentävänä digitaalisena maksuvälineenä. Viimeisin päätös valmistelun jatkamisesta tehtiin tämän vuoden lokakuussa.
Finanssiala ry:n (FA) mukaan digitaalinen euro ei toisi lisäarvoa jo nykyisin hyvin toimivaan ja tehokkaaseen rahajärjestelmään.
Sen sijaan digieuron käyttöönottoon liittyy huomattavia riskejä, jotka tulisi ottaa huomioon lainsäädännössä.
Euroopan komissio on tehnyt digieurosta lainsäädäntöehdotuksen, joka on parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa

Euroopan keskuspankki (EKP) päätti heinäkuussa 2021 aloittaa tutkimuksen mahdollisuudesta ottaa käyttöön digitaalinen euro osana rahoitusteknologian kehittämistä. Digieuron käyttöönotto ei ole vielä varmaa, mutta Euroopassa luodaan parhaillaan puitteita, jotta tulevaisuudessa tämä olisi mahdollista. Euroopan komissio on tehnyt digitaalisen euron käyttöönotosta lainsäädäntöehdotuksen, joka on parhaillaan lausuntokierroksella jäsenmaissa. EKP:n arvion mukaan digitaalinen euro voitaisiin laskea liikkeelle aikaisintaan vuoden 2026 loppupuolella.

FA:ssa ihmetellään innostusta ja tarmoa digieuron ympärillä, vaikka sen hyödyt näyttävät jäävän pieniksi. Tällä hetkellä jopa 94 prosenttia suomalaisista maksaa päivittäistavaraostoksensa sähköisesti. Tämä selviää FA:n Maksutavat-tutkimuksesta.

”Digieuro ei tuo juuri mitään uutta sen loppukäyttäjille eli kuluttajille. Pankkien luoma talletusrahaan perustuva rahajärjestelmä toimii jo nyt tehokkaasti ja tarjoaa asiakkaille monipuolisia, toimivia ja teknisesti kehittyneitä palveluita. Miksi tähän päälle luotaisiin monimutkainen ja kallis järjestelmä, josta ei lopulta ole juurikaan hyötyä käyttäjille?”, ihmettelee FA:n johtava asiantuntija Peter Jansson.

Minimaaliset hyödyt ja suuret riskit

Hyödyllisyyden sijaan digieuroon liittyy selkeitä riskejä. Digieuron kehittämisessä on perustavanlaatuisia avoinna olevia kysymyksiä, joilla on laajamittaista vaikutusta muun muassa pankkien liiketoimintamalleihin, rahoitusrakenteeseen, maksujärjestelmiin sekä rahoituksenvälitykseen. Jos esimerkiksi digitaalisen euron talletusrajaa ei määritellä, tai se määritetään liian korkealle tasolle, voi sillä olla pankkien rahoitusvakautta heikentävä vaikutus. On myös ongelmallista, jos luottolaitokset velvoitetaan digieuron jakeluun ilman tarkempaa tietoa jakelusta aiheutuneiden kustannusten määrästä tai niiden kompensaatiosta.

”Ennen kuin tehdään lopullisia päätöksiä digieuron tulevaisuudesta, tulisi vakavasti laskea yhteen hankkeet plussat ja miinukset. Pahimmillaan digieuro saattaa horjuttaa rahoitusmarkkinoiden vakautta ja vääristää markkinoiden toimivuutta. Siksi on tärkeää, että avoinna oleviin kysymyksiin saadaan selvyys mahdollisimman pian ja esityksen pahimmat karikot kierretään. Tätä painotamme myös lausunnossamme talousvaliokunnalle”, Jansson sanoo.

FA:n Pyöreän pöydän webinaari: Mihin tarvitaan digieuroa?

FA järjestää digieuroa käsittelevän webinaarin tiistaina 12.12. Seuraa keskustelua suorana tai katso tallenne jälkikäteen!

Ohjelma:

9.00 Miksi tarvitsemme digieuron?
Päivi Heikkinen, maksujärjestelmäosaston osastopäällikkö, Suomen Pankki
9.15 Onko todella niin, että tarvitsemme digieuron?
Peter Jansson, johtava asiantuntija, Finanssiala ry
9.25 Paneelikeskustelu: Mitä kansalaisen pitäisi digieurosta ajatella?
- Arno Ahosniemi, toimitusjohtaja, Finanssiala ry
- Päivi Heikkinen, osastopäällikkö, Suomen Pankki
- Jarmo Heilakka, Finanssiala ry:n maksuliiketoimikunnan puheenjohtaja, Danske Bank
- Aura Salla, kansanedustaja, kokoomus
9.50 Webinaarin päätös