Finanssiala ry:n pitkän linjan kehityspäällikkö Kristiina Siikala jää eläkkeelle elokuussa. Takana on lukuisa määrä viestinnällistä ja finanssialan vastuullisuuden edistämiseksi tehtyä työtä ensin Pankkiyhdistyksessä ja sitten Finanssiala ry:ssä.
”Ei tästä ole oikein halunnut lähteä mihinkään, kun aina on ollut jokin mielenkiintoinen projekti meneillään”, eläkkeelle jäävä Kristiina Siikala sanoo. Siikala havahtui eläköitymiseensä yks kaks toisen alan edunvalvontakonkarin, Lea Mäntyniemen päättäessä nelikymmenvuotisen työuransa. ”Kai minunkin pitäisi sitä alkaa miettiä”, Siikala nauraa.
Kaikille Siikalan työprojekteille on ollut yhteistä se, että niissä on saanut tehdä yhteistyötä monien tahojen kanssa. ”Ei yksin pärjää”, Siikala sanoo ja avaa hieman ammattitaitonsa saloja.
”On tärkeätä löytää yhteistyökumppaneita viemään asioita kohti yhteistä tavoitetta. Laajasta sidosryhmäverkostosta on suuri hyöty ja ilo. Jokaisella on omat tapansa viedä asioita eteenpäin, mutta usein päämäärä voi olla sama”, Siikala pohtii. Finanssiala ry:n edustajana ei ole Siikalan mukaan ollut koskaan hankalaa saada yhteistyökumppaneita.
”Vaikka finanssialaa pidetään ehkä hieman kaukaisena ja jäykkänä, se ei ole haitannut lainkaan hyvää yhteistyötä monien pitkäaikaisten kumppanien kanssa. Esimerkiksi muutaman viime vuoden aikana olemme yhteistyössä edistäneet eri sidosryhmien kanssa ikääntyvien ja erityisryhmien asiaa finanssialan palveluiden saavutettavuudessa ja erilaisten palvelujen viestinnässä. Yhteistyöstä on iloittu molemmin puolin.”
”Minusta piti tulla kirjastonhoitaja – mutta sitten huomasin, että työ on aika samankaltaista ja ehkä hieman tylsääkin! Aloin soitella yrityksiä puhelinluettelosta läpi ja N:n kohdalla tärppäsi. Pääsin Nesteen torniin töihin viestintään. Sieltä päädyin Orion Yhtymän kautta Helsingin Osakepankin viestintään ja ura finanssialalla alkoi.”
KRISTIINA SIIKALA, kehityspäällikkö
Työuran varrelle on mahtunut kaikenlaista: siirtyminen yhteiseen euromaksualueeseen, suomalaisista pankkikorteista luopuminen ja ihmisten opettaminen uusien maksupäätteiden debit- ja credit-maailmaan, kotimaisen suoraveloituksen päättyminen ja e-laskun käyttöönoton edistäminen – isoja ihmisten arkielämään vaikuttavia muutoksia, joista sana on saatava lähes jokaiselle suomalaiselle. Siikalan mielestä sellainen on sidosryhmäyhteistyötä parhaimmillaan.
”E-laskusta laskimme myös sen hiilijalanjälkeä jo 2010 – siinä taisimme olla aika lailla edelläkävijöitä.” Finanssialan vastuullisuutta Siikala on edistänyt esimerkiksi alan tekemien neljän kestävän kehityksen toimenpidesitoumuksen ja vastuullisen finanssialan teesien luomisessa.
Markkojen vaihtaminen euroihin oli pankkiviestijä Siikalalle myös mielenkiintoinen hanke. Sen yhteydessä Siikala muun muassa pysäytti viiden miljoonan kappaleen painosta hyrskyttävät painokoneet, jotka jauhoivat jokaiselle suomalaiselle pankkiasiakkaalle postitettavaa infolehtistä. Paperilaatu oli osoittautunut sellaiseksi, että postituslinjaston koneet eivät pystyneet niitä käsittelemään ja postitus olisi myöhästynyt raskaasti.
”Paperilaatu piti vaihtaa. Siitä tuli valtavat kustannukset mukana olleelle viestintätoimistolle, jonka virhe oli kyseessä – vakuutuskorvaukset onneksi pelastivat toimiston”, Siikala sanoo.
Pankkikriisin jälkeen oltiin tyrkkiä ojaan – alkoi pitkä työsarka
Pankkikriisin jälkeen ympäröivässä yhteiskunnassa pankkitoiminnalla oli laman jäljiltä karvas sivumaku. HOPin ja SYPin fuusion jälkeen Siikala oli hypännyt töihin FA:n edeltäjään Pankkiyhdistykseen.
”Naapurit Pakilassa kysyivät töistäni. Hyvä, etteivät ojaan työntäneet, kun vastasin olevani pankkialalla. Alan imagolle oli pakko alkaa tehdä jotain.”
Tarvittiin muun muassa tietämyksen ja talousosaamisen lisäämistä – esimerkiksi siitä, millainen on velallisen ja takaajan vastuu ja mihin pankkitoiminta ylipäänsä perustuu. Pankkiyhdistyksessä käynnistyi iso pitkäjänteinen kampanja tiedon lisäämiseksi. Tuli luentosarjoja korkeakouluissa, opettajien koulutuksia ja materiaaleja – ja Talousguru. Se on lukiolaisille suunnattu taloustiedon kilpailu, jota Historian ja yhteiskuntaopin opettajien liiton puheenjohtaja ehdotti järjestettäväksi.
Kilpailu otti tuulta alleen ja ensimmäisinä vuosina sen finaalia jopa esitettiin MTV3:lla. Vuonna 1997 alkanut kilpailu on järjestetty vuosittain katkeamatta kahta poikkeusta lukuun ottamatta. Toinen oli vuonna 2007 kun kilpailu jäi organisaatiomuutosten jalkoihin ja toinen tänä keväänä, kun koronapandemia pakotti kilpailun perumiseen. Talousguru on kulkenut Siikalan työuralla mukana kenties pisimpään kaikista projekteista, vaikka viime vuosina hän on seurannut kilpailun järjestämistä jo hieman sivummalta.
”Finanssialan asiakkaiden taloustaitojen edistäminen oli sen ajan vastuullisuutta, eikä sen tarve ole vähentynyt minnekään. Talousosaamisen rinnalle on tullut monia muita vastuullisuuden osa-alueita, joita on ollut hienoa saada viedä eteenpäin yhdessä jäsenyhtiöiden ja muiden sidosryhmien kanssa”, Siikala sanoo.
Mistä sopiva myrkky?
Miten Siikala aikoo tulla toimeen, kun työprojektit loppuvat? Mitä tilalle? Huoli Siikalan projektien loppumisesta osoittautuu nopeasti harhaluuloksi.
Järjestötoimia näet riittää: Siuntiossa asuva Siikala on liittynyt Charlottoihin, joka on paikallinen Lions-klubi. Vapaaehtoistyötä hän jatkaa vähävaraisten naisten opiskelua tukevan Suomalaisen Konkordia-liiton hallituksessa, samoin Kuluttajaliiton hallituspaikka on hoidettava. Puheenjohtajana hän luotsaa Keskustan sosiaali- ja terveyspoliittista seuraa.
Lisäksi koiran koulutus on hyvässä vauhdissa eikä esikoiskirjailijuus ole kaukana: luovan kirjoittamisen koulutuksen tuloksena syntyvästä dekkarista on valmiina jo yli 60 sivua. Sen valmistumisen tiellä on kuitenkin iso kompastuskivi: sujuva kirjan takominen on tyssännyt sopivan myrkyn puutteeseen, mihin päähenkilön voisi tappaa.
”Hyviä vinkkejä otetaan vastaan”, Siikala sanoo.