Talousvaliokunta otti historiallisen kannan – päätöksillä edesautetaan suomalaispankkien kykyä rahoittaa kasvua

• Eduskunnan talousvaliokunta on päätynyt luottolaitosdirektiivin kansallista toimeenpanoa käsitellessään moniin kannanottoihin, jotka laiksi päätyessään edesauttavat suomalaispankkien luototuskykyä.
• Finanssiala ry pitää talousvaliokunnan mietintöä perusteltuna. Valiokunta käytti hyväksi direktiiviin sisältyvää joustovaraa, jolla voidaan edistää rahoituksen saatavuutta ja sitä kautta koko talouden kilpailukykyä.

Eduskunnan talousvaliokunnan tekemät tuoreet ehdotukset eduskunnan lausumiksi merkitsevät valmiiksi lainsäädännöksi edetessään merkittävää liikahdusta suomalaisille pankeille. Lainsäätäjä ottaa silloin merkittävän askeleen, jolla edistetään suomalaispankkien kilpailukykyä ja lainanantomahdollisuuksia.

”Suomi tarvitsee kipeästi talouskasvua ja rahoitus on siinä keskeinen tekijä. Talousvaliokunnan näkemykset osoittavat, että pankkisektorin edellytykset toimia yhteiskunnan talouskasvun rahoittajana otetaan lainsäätäjän tasolla vakavasti. Tehdyt linjaukset ovat hyviä”, sanoo pankkien vakavaraisuusasioista Finanssiala ry:ssä vastaava johtava lakimies Olli Salmi.

Mitä valiokunta tarkkaan ottaen linjasi?

Valiokunnan linjauksista erityisesti neljä oli finanssialan näkökulmasta hyvin olennaisia:

1. Rahoitusjärjestelmän rakenteellisten ominaisuuksien perusteella määrättävän pankkien lisäpääomavaatimuksen tarkempi perusteluvelvollisuus
2. Halu varmistaa se, että suomalaispankit eivät joudu lisäpääomavaatimusten vuoksi heikompaan kilpailuasemaan eurooppalaisilla markkinoilla
3. Eduskunnan edellytys valtioneuvostolle, että Finanssivalvonnan toiminnan tavoitteisiin kirjattaisiin rahoitusvakauden valvomisen ohella tavoite edistää talouskasvua, suomalaisten finanssimarkkinoiden kehittymistä ja kilpailukykyä
4. Edellytys, että Suomella olisi EU:n pankkisektoria koskevia EU-tason uudistuksia varten hyvissä ajoin selkeät kannat, joissa huomioidaan rahoitusvakauden lisäksi kasvu ja kilpailukyky.

Pääomavaateiden merkitys on pankeille suuri. Karkeasti se tarkoittaa sitä, paljonko pankeilla täytyy olla omia varoja suhteessa lainanantoon ja siihen sisältyviin riskeihin. Pääomavaateiden määrä riippuu monesta tekijästä, mutta valvojan päätöksillä on niiden kokoon iso vaikutus. Kotimaiset lisäpääomavaatimukset myös vaikuttavat konkreettisesti eri maiden markkinoilla toimivien pankkien kilpailukykyyn suhteessa ulkomaisiin kilpailijoihinsa.

”Talousvaliokunnan kannanottojen ansiosta sääntelypäätösten ennakoitavuus paranee pääomavaateiden osalta. Sitä kautta edesautetaan pankkien mahdollisuuksia kanavoida rahoitusta kotitalouksille ja yrityksille”, Olli Salmi sanoo.

Finanssiala on pitkään toivonut Suomen EU-politiikalta etunojaisempaa kannanmuodostusta EU-lainsäädännön valmisteluun. ”Suomi tarvitsee EU-pöydissä samanlaista rohkeutta vaikuttaa hyvissä ajoin tulossa olevaan lainsäädäntöön kuin suurilla mailla on. Tehokkain tapa vaikuttaa on se vaihe, jossa mitään ei ole vielä paperilla. Jotta tässä onnistutaan, täytyy Suomen oman linjan olla selvä jo varhaisessa vaiheessa. Jos kanta muodostetaan vasta muiden laatimaan pohjaesitykseen, on monta junaa ehtinyt jo mennä vaikutusmahdollisuuksissa”, Salmi kertoo.

Finanssiala ehdotti viime syksynä eurooppalaisen keskustelun myötä myös Suomen finanssivalvojalle niin sanottua kaksoismandaattia, jossa rahoitusvakaudesta huolehtiminen ei olisi ainut valvojan työtä ohjaava tavoite. Nyt talousvaliokunta esittää tätä myös eduskunnan kannaksi ja sisällytettäväksi lainsäädäntöön.

Valiokunnan mietintö ja ehdotukset eduskunnan lausumiksi etenevät seuraavaksi eduskunnan suureen saliin.