
Sijoittajan tuotot kasvaisivat ja rahastojen välinen kilpailu kiristyisi, jos osakesäästötilin kautta voisi sijoittaa myös rahastoihin. Kinkkisempi kysymys on, mitä uudistus tarkoittaisi valtion verotulojen kannalta.
Elinkenoelämän tutkimuslaitos Etla laski Finanssiala ry:n (FA) toimeksiannosta, millaiset verovaikutukset rahastojen lisäämisellä osakesäästötiliin olisi. Vaikutukset arvioitiin laskennassa vähäisiksi, mutta sekä Etla että FA totesivat, että tällaisen hintalapun laskenta on hyvin vaikeaa. Mukana on muuttujia, joiden kanssa on pakko tehdä vahvoja oletuksia.
Hihasta ravistettuja luvut eivät kuitenkaan ole.
Nykymalli toimii näin: Valtaosa yksityisistä rahastosijoittajista omistaa kasvuosuusrahastoja, joista ei makseta tuottoja ulos esimerkiksi vuosittain, vaan ne lisätään pääomaan. Kun sijoittaja haluaa käyttää rahasto-omaisuuttaan, hän myy osuuksiaan pois, jolloin osuuksien arvon kasvusta syntyneestä myyntivoitosta maksetaan verot.
Jos sijoittaja haluaa nykymallissa siirtää rahastosijoituksensa vaikkapa vastuullisempaan, tuottavampaan tai kuluiltaan edullisempaan rahastoon, hän joutuu myymään rahasto-osuutensa, maksamaan verot ja sitten ostamaan osuuksia uudesta rahastosta.
Pääomatulovero on vähintään 30 prosenttia, joten harva näin toimii.
Osakesäästötilin sisällä tilanne taas olisi tämä: Osakesäästötilin sisällä varojaan voisi allokoida rahastosta toiseen ilman, että rahat käyvät välillä ulkopuolella. Verot maksettaisiin samaan tapaan kuin nytkin: siinä vaiheessa, kun varoja nostetaan omaan käyttöön.
Sijoittajan nykyisiä suoraan omistettuja rahasto-omistuksia ei voisi siirtää osakesäästötilille ilman veroseuraamuksia. Sijoittaja siis todennäköisesti keskittäisi osakesäästötilille vain tulevat rahastosijoituksensa.
”Verovaikutukset ovat parhaimmillaankin karkeita arvioita.”
Tarkkoja vaikutuksia verokertymään ei pysty laskemaan, koska tiedossa ei ole, minkä verran siirtoja rahastosta toiseen nykyisin tehdään. Veroseuraamusten takia tuskin paljonkaan. Osakesäästötilin sisällä sen sijaan tällaista toimintaa luultavasti tapahtuisi, mutta määriä kukaan ei osaa sanoa, joten vaikutukset ovat parhaimmillaankin karkeita arvioita.
Laskennan vaikeudesta kielii se, että Etla laski verotuottojen menetykseksi 1,2–4,7 miljoonaa euroa vuodessa. Valtiovarainministeriö arvioi aiemmin summaksi jopa 50 miljoonaa euroa.
Etlan laskelma perustuu kiinteistörahastoihin, joita suomalaiset omistivat kesäkuussa 2026 noin 2 miljardin euron edestä. Kiinteistösijoitusrahastoja koskee voitonjakopakko, joten erityisesti näissä rahastoissa kotitalouksilla saattaisi olla kannuste siirtää rahastosijoituksiaan osakesäästötilille. Instituutiosijoittajat eivät voi hyödyntää sijoituksissaan osakesäästötiliä. Etla on laskenut veromenetykset tilanteessa, jossa 2 miljardin euron summasta siirtyisi osakesäästötilille puolet. Huomioon on otettu myös tilanteet, jossa osakesäästötilille siirtyisi 0,5 miljardia tai koko 2 miljardin euron potti.
Valtiovarainministeriön laskelman taustaoletuksia ei ole kerrottu.
Rahastojen siirtämisestä osakesäästötilille seuraisi se, että tuottoja hakeva rahastosijoittaja saisi tehokkaammin kilpailluilla markkinoilla paremmat tuotot sijoituksilleen. Etlan laskelman mukaan vaikutukset veroihin olisivat vähäiset. Sijoittajan paremmat tuotot itse asiassa kasvattaisivat valtion verotuloja tulevaisuudessa, kun varoja nostetaan osakesäästötililtä tai viimeistään, kun ne tulevat perintöverotuksen kohteeksi.
Finanssiala tavoittelee rahastojen sallimista sijoituskohteena osakesäästötileillä
Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
-

Marja Blomqvist
Johtava veroasiantuntija
Verolainsäädäntö





