Finanssiala ry (FA) on lobbauksessaan sitoutunut avoimuuteen. Siksi julkaisemme vuosittain avoimuustilinpäätöksen, jossa kerromme, keitä olemme lobanneet ja mistä aiheista.

Kannatamme lainsäädännön valmisteluun ja budjettivallan käyttöön liittyvän vaikuttamistyön avoimuuden lisäämistä sekä kotimaassa että EU:ssa. Hallituksen on määrä antaa keväällä 2022 lakiesitys lobbauksen avoimuusrekisteristä, joka velvoittaa lobbausta harjoittavat järjestöt ja yritykset avaamaan omaa vaikuttamistyötään.

Jo ennen avoimuusrekisterin käyttöönottoa FA haluaa avata omaa vuosittaista vaikuttamistyötään: keitä poliittisia päättäjiä, eli kansanedustajia, ministereitä ja ministereiden valtiosihteereitä sekä EU-parlamentaarikkoja ja komission virkamiehiä, olemme lobanneet tärkeimmissä ajankohtaisissa edunvalvontateemoissamme. Toista kertaa julkaistavaan FA:n lobbauksen avoimuustilinpäätökseen päättäjien nimet ovat valikoituneet julkaistaviksi heidän merkittävän poliittisen asemansa vuoksi.

Valvomme finanssialan etua myös Brysselin päättäjien keskuudessa. EU:n avoimuusrekisterissä FA on ollut jo pitkään mukana.

Eri intressitahojen ja viranomaisten kanssa käydyt keskustelut ovat koskeneet kotimaassa ja EU:ssa vireillä olevien lainsäädäntöhankkeiden ohella myös muita finanssialan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijamme ovat lisäksi osallistuneet eri ministeriöiden asiantuntijatyöryhmiin, jotka liittyvät alalle keskeisen lainsäädännön valmisteluun. Lisäksi asiantuntijoitamme on kuultu eduskunnan eri valiokunnissa.

Olemme listanneet vuoden 2021 ajankohtaisimmat edunvalvontateemamme. Listauksesta selviävät FA:n kannat sekä päättäjätapaamiset, joissa teemat ovat olleet esillä.

Kansallisen varautumisen lainsäädäntö

FA:n kanta

Valtiovarainministeriön työryhmä esitti elokuussa 2018 rahoitusalan keskeisten tietojärjestelmien ja tietokantojen pakkosijoittamista Suomeen. Huoltovarmuuskeskus sekä työ- ja elinkeinoministeriö tukivat FA:n näkemystä, ettei pakkosijoittamiseen tule ryhtyä, koska esitetyt varautumisvaatimukset olivat suhteettomia. Sipilän hallitus ei vienyt esitystä eteenpäin. Nyt lakiin pohjautuva sääntely on noussut uudelleen esille.

FA:n johdolla pankit ovat sääntelyn vaihtoehtona laatineet selvityksen keskeisten rahoituspalvelujen turvaamisesta poikkeusoloissa. FA toimitti selvityksen loppuraportin viranomaisille joulukuussa 2020.

Päättäjätapaamiset

  • Valtiovarainministeri Annikka Saarikko
  • Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
  • Kuntaministeri Sirpa Paatero
  • Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen
  • Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen
  • Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Maria Kaisa Aula


Instituutiosijoittajien osinkotuottojen lähdevero

FA:n kanta

FA oli mukana osinkojen lähdeveroa koskeneessa selvitystyössä, jota valtiovarainministeriön asiantuntijaryhmä teki. Ryhmän johtopäätös oli, että osingoille suunniteltu uusi lähdevero soveltuisi nykyiseen osinkoverojärjestelmään huonosti ja tekisi siitä entistä monimutkaisemman. Hallituksen budjettiriihi päätti 9.9.2021 haudata lähdeveron. Suurin osa lausunnonantajista oli samoilla linjoilla.

Hallituksen päätös haudata osinkojen lähdevero tuki kotimaista omistajuutta, tavallisten suomalaisten sijoittamista sekä työeläkejärjestelmää.

FA arvostaa sitä, että hallitus otti päätöksenteossaan huomioon asiantuntijaryhmän arviot veron kielteisistä vaikutuksista. Oli tärkeää, että lähdeverosta ja sen vaikutuksista käytiin myös julkisuudessa vuoropuhelua. Avoimuudella ja laajalla asiantuntijavalmistelulla syntyy laadukkaita päätöksiä.

Sen sijaan hallitus päätti, että ulkomaisten rahastojen kiinteistösijoituksista saadut voitot verotetaan Suomessa mahdollisimman laajasti vuoden 2023 alusta alkaen. Tarkempi sisältö selviää vasta valmistelussa. FA seuraa asiaa.

Päättäjätapaamiset

  • Valtiovarainministeri Annikka Saarikko
  • Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson
  • Kuntaministeri Sirpa Paatero
  • Elinkeinoministeri Mika Lintilä
  • SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja Antti Lindtman
  • Kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen

Kaikki osinkojen lähdeverosta FAn sivuilla

Kotitalouksien ylivelkaantuminen

FA:n kanta

FA:n tavoitteena on ollut, että uudet toimenpiteet kotitalouksien liiallisen velkaantumisen hillitsemiseen kohdennetaan niihin luottomuotoihin, joista on koitunut ongelmia kuluttajille. Kohdentamalla voidaan estää haitalliset vaikutukset kansantaloudelle, etenkin työvoiman liikkuvuudelle ja asuntomarkkinoiden toiminnalle. Luotonannon kiristyksiin liittyvät tietojärjestelmä- ja muut kustannukset tulee pitää mahdollisimman pieninä.

Päättäjätapaamiset

  • Valtiovarainministeri Annikka Saarikko
  • Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Kaikki kotitalouksien ylivelkaantumisesta FA:n sivuilla

Julkisuuslain uudistus ja automaattisen päätöksenteon sääntely

FA:n kanta

Oikeusministeriön työryhmä valmisteli vuonna 2021 yleislakia automaation käyttämistä hallintoasian käsittelyssä ja päätöksenteossa. FA:lla oli edustus työryhmässä. Uudistus koskee myös lakisääteistä vakuutustoimintaa. Vakuutusyhtiössä käsitellään vuosittain erittäin suuri määrä vahinkoilmoituksia pelkästään lakisääteisessä vakuutustoiminnassa. Sääntelyn tulisi sallia automaatio (ml. tekoälyn käyttö) siten, että siinä huomioidaan yksityisten toimijoiden erityispiirteet ja sallia automaattinen päätöksenteko mahdollisimman laajasti silloinkin, kun kysymys on julkisen hallintotehtävän hoitamisesta.

OM:n työryhmän työ eteni tasapainoisesti, joten esitykset mahdollistavat todennäköisesti vakuutusten tarjoajien kannalta riittävän joustavan automatisoinnin. Haasteeksi nousi, että valtiovarainministeriössä toimii virkamiesvetoinen julkisen hallinnon tietojärjestelmiä koskevan yleislainsäädännön tarkistamista valmisteleva työryhmä, jonka toimeksianto on osittain päällekkäinen oikeusministeriön työn kanssa.

Oikeusministeriön asettama julkisuuslain ajantasaistamista valmisteleva työryhmä jatkoi vuonna 2021 toimintaansa. Työryhmän tehtävänä on selvittää ja arvioida julkisuuslain soveltamisalan riittävyyttä ja ajanmukaisuutta. FA:lla on edustus työryhmässä.

Päättäjätapaamiset

  • Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Positiivinen luottotietorekisteri

FA:n kanta

Rekisterin perustarkoitus on ylivelkaantumisen estäminen. Rekisterin käyttö tulee luottolaitoksille pakolliseksi ja se tulee sisältämään kaikki luottotiedot. FA oli edustettuna ohjausryhmässä ja rekisterin perustamista valmistelevassa alaryhmässä. FA:n tavoitteena on positiivisen luottotietorekisterin aikaansaaminen siten, että rekisteri olisi mahdollisimman toimiva luotonannon tukena ja se olisi käytössä rekisterin hyödyntämistä käytännössä edellyttävän muun sääntelyn voimaan tullessa. Hallituksen esitys eduskunnalle annetaan alkuvuosta 2022. Tavoitteena on, että rekisteri olisi käytössä 1.4.2024.

Päättäjätapaamiset

  • Oikeusministeri Anna-Maja Henriksson

Kaikki positiivisesta luottotietorekisteristä FA:n sivuilla

Rahanpesuntorjunnan lainsäädäntö sekä sen vaikutus järjestöjen ja yritysten pankkiasiointiin

FA:n kanta

Finanssiala on tehnyt useita ehdotuksia rahanpesun torjunnan parantamiseksi ja esittänyt nykyistä tiiviimpää yhteistyötä pankkien ja eri viranomaisten kesken. Useita esityksiä saatiin eteenpäin valtiovarainministeriön asettamassa työryhmässä, jonka tehtävänä oli pohtia rahanpesulainsäädännön osittaisuudistusta. FA:lla oli edustus työryhmässä. Osittaisuudistuksen tarkoitus on korjata EU:n rahanpesudirektiivien ja FATF:n suositusten toimeenpanopuutteita sekä kansallisten viranomaisten ja FA:n esille nostamia epäjohdonmukaisuuksia.

FA oli vahvasti vaikuttamassa siihen, että asiakasta koskevien rikos- ja muiden sellaisten tietojen käsittely on mahdollista GDPR:n edellyttämällä tavalla, PEP-henkilöihin liittyvät määritelmät tarkentuvat, rahanpesun selvittelykeskukselle ei tule suoraa pääsyä toimijoiden sisäisiin rahanpesun riskiarvioihin ja kansallista PEP-rekisterin perustamista jatketaan erillisenä hankkeena.
EU-komissio julkaisi kesällä 2021 ehdotuksensa uudesta rahanpesuntorjuntaa parantavasta lakipaketista.

Päättäjätapaamiset

  • Komissaari Jutta Urpilainen
  • Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma
  • Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
  • Europarlamentaarikko Henna Virkkunen
  • Kansanedustaja Johannes Koskinen
  • Kansanedustaja Hussein al-Taee
  • Kansanedustaja Antero Laukkanen
  • Suomen EU-edustuston päällikkö Markku Keinänen

Kaikki rahanpesuntorjunnasta FA:n sivuilla

Henkilötunnusuudistus

FA:n kanta

Henkilötunnuksen uudistaminen oli tarkoitus saattaa loppuun osittaisuudistuksella, joka olisi riittänyt korjaamaan välimerkkien riittävyyteen liittyvät ongelmat sekä mahdollistamaan sukupuolisidonnaisuudesta luopumisen. Uudistus oli tarkoitus saattaa voimaan 1.1.2023 alkaen. Iso osa lausunnonantajista piti siirtymäaikaa liian lyhyenä, FA mukaan luettuna.

Osittaisuudistuksen riittävyydestä huolimatta kokonaisuudistusta ajettiin edelleen. FA korosti, että kokonaisuudistus on liian kallis eivätkä sen hyödyt ole selkeitä. FA osallistui uudistusta käsitelleeseen työryhmään, joka päätyi esittämään uusimuotoisen henkilöturvatunnuksen käyttöönottoa. Tähän FA jätti esitykseen eriävän mielipiteen. Uusimuotoinen yksilöintitunnus tuotaisiin väestötietojärjestelmän sisäiseen käyttöön ja halukkaat organisaatiot voisivat halutessaan käyttää sitä yksilöivänä tunnisteena, mutta ei tulisi henkilöiden itsensä tietoon eikä käyttöön.

Päättäjätapaamiset

  • Kuntaministeri Sirpa Paatero
  • Valtiovarainministeri Annikka Saarikko
  • Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Juha Majanen

Kaikki henkilötunnuksen uudistuksesta FA:n sivuilla

Basel III

FA:n kanta

FA korostaa uudistusten oikeanlaisen toimeenpanon tärkeyttä, jotta vakavaraisuuslaskennan riskiperusteisuus turvataan ja pääomavaatimusten nousu pidetään mahdollisimman pienenä. FA:n mielestä uuden sääntelyn toimeenpanossa on turvattava mahdollisimman laajasti pankkien edellytykset rahoittaa taloutta ja otettava huomioon suomalaisen asuntorahoituksen erityispiirteet. FA antoi lausuntoja eduskunnan valiokunnille U-kirjelmästä ja pyrki vaikuttamaan siihen, että Suomen kanta eurooppalaisissa neuvotteluissa ottaisi finanssialan sekä talouden tarpeet paremmin huomioon.

Päättäjätapaamiset

  • Valtiovarainministeri Annikka Saarikko
  • Kuntaministeri Sirpa Paatero
  • Kansanedustaja Hanna Kosonen
  • Kansanedustaja Eeva Kalli
  • Kansanedustaja Sanni Grahn-Laasonen
  • Kansanedustaja Antti Lindtman
  • Kansanedustaja Riitta Mäkinen
  • Kansanedustaja Matias Marttinen
  • Kansanedustaja Jouni Ovaska
  • Kansanedustaja Sakari Puisto
  • Europarlamentaarikko Ville Niinistö
  • Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
  • Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma
  • Pääministerin EU-valtiosihteeri Jari Luoto
  • Valtiovarainministeriön valtiosihteeri Maria Kaisa Aula
  • Sisäministeriön valtiosihteeri Akseli Koskela
  • Komissaari Jutta Urpilainen
  • Komissaari Urpilaisen kabinettipäällikkö Taneli Lahti
  • Komissaari Mairead McGuinness
  • Komissaari McGuinnessin kabinetin jäsen Tommy De Temmerman
  • Suomen EU-edustuston päällikkö Markku Keinänen

Kaikki Basel III:sta FA:n sivuilla

Arpajaislaki

FA:n kanta

Eduskunta hyväksyi joulukuussa 2021 arpajaislain uudistuksen, jonka myötä Suomessa otetaan käyttöön maksuliikenne-estot pelihaittojen torjumiseen. FA yritti vaikuttaa siihen, ettei estoja otettaisi käyttöön, sillä ne ovat tehottomia pelihaittojen torjumiseen. Lisäksi niiden hintalappu on korkea. FA antoi arpajaislaista lausuntoja ja osallistui valiokuntakuulemisiin.

Päättäjätapaamiset

  • Kulttuuri- ja tiedeministeri Antti Kurvinen
  • Kansanedustaja Riikka Purra
  • Kansanedustaja Mari-Leena Talvitie
  • Kansanedustaja Juha Pylväs
  • Kansanedustaja Mikko Kärnä
  • Kansanedustaja Joonas Könttä

Kestävä rahoitus

FA:n kanta

Kestävän rahoituksen rooli on merkittävä siirtymässä kohti ilmastoneutraalia taloutta. Finanssiala suhtautuu positiivisesti esimerkiksi tieteeseen perustuvan taksonomian kehittämiseen ja ESG-arviointien läpinäkyvyyden parantamiseen. Sääntelyssä on kuitenkin vältettävä ylisääntelyä ja hallinnollista taakkaa. Esimerkiksi kestävyysraportointia koskevan sääntelyn aikataulu on liian tiukka, ja se voi johtaa hätiköityihin ratkaisuihin ja puutteelliseen arviointiin.

Päättäjätapaamiset

  • Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen
  • Komissaari Jutta Urpilainen
  • Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
  • Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma
  • Europarlamentaarikko Ville Niinistö
  • Europarlamentaarikko Nils Torvalds
  • Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen
  • Kansanedustaja Pia Kauma
  • Suomen EU-edustuston päällikkö Markku Keinänen

Kaikki kestävästä rahoituksesta FA:n sivuilla

Pankkiunionin syventäminen ja talouspoliittiset linjaukset

FA:n kanta

Talous- ja rahaliiton jäsenyys, yhteinen valuutta ja pankkiunioni luovat vakaan toimintaympäristön, joten Suomen on oltava jatkossakin talous- ja rahaliiton ytimessä. Jäsenmaiden omaa vastuuta taloudestaan sekä markkinakurin roolia on korostettava. Jos yhteisestä velasta muodostuu pysyvä ilmiö, on luotava mekanismeja, jotka lisäävät markkinakurin tehoa ja kompensoivat siten yhteisvastuullisen velan markkinakuria heikentävää vaikutusta. Yhteisvastuun mahdollinen laajentaminen on tehtävä huolella harkiten ja perustellusti. Eri maiden pankkien nykyiset ongelmat on korjattava ja riskejä vähennettävä ennen kuin pankkiunionin yhteisvastuuta syvennetään.

Yhteinen talletussuoja on mahdollinen likviditeettitukijärjestelynä tiukkojen reunaehtojen täyttyessä. Vakuutusalan yhteistakuuta koskevat ratkaisut on tehtävä kansallisesti, ei EU-tason sääntelyllä

Päättäjätapaamiset

  • Komissaari Jutta Urpilainen
  • Komissaari Urpilaisen kabinettipäällikkö Taneli Lahti
  • Komissaari Mairead McGuinness
  • Komissaari McGuinnessin kabinetin jäsen Tommy de Temmerman
  • Komissaari Dombrovskisin kabinetin jäsen Andrea Beltramello
  • Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
  • Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma
  • Europarlamentaarikko Ville Niinistö
  • Europarlamentaarikko Nils Torvalds
  • Europarlamentaarikko Mauri Pekkarinen
  • Europarlamentaarikko Henna Virkkunen
  • Valtiovarainministerin valtiosihteeri Maria Kaisa Aula
  • Suomen EU-edustuston päällikkö Markku Keinänen
  • Euroryhmän puheenjohtaja Tuomas Saarenheimo

Kaikki pankkiunionista FA:n sivuilla

EU:n digiasiat

FA:n kanta

EU:n digitaalinen sisämarkkina vaatii yhteisiä pelisääntöjä. FA kaipaa tulevilta säännöiltä pitkäikäisyyttä. Markkinoille tulevia uusia toimijoita on kohdeltava sääntelyssä tasavertaisesti suhteessa perinteisiin finanssiyhtiöihin. Vuonna 2021 FA antoi digihankkeista lausunnot eduskunnan valiokunnille sekä Euroopan vakuutus- ja lisäeläkeviranomaiselle EIOPA:lle. FA suhtautuu myönteisesti kansallisen digitaalisen henkilöllisyyden kehittämiseen, mutta on varauksellinen EU-komission ehdottaman eurooppalaisen digitaalisen identiteetin vahvistamisen suhteen.

Päättäjätapaamiset

  • Europarlamentaarikko Henna Virkkunen
  • Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma
  • Eurooppaministeri Tytti Tuppurainen
  • Europarlamentaarikko Ondřej Kovařík
  • Komission Digital finance -sääntely-yksikön apulaispäällikkö Mattias Levin

Kaikki finanssialaa koskevasta digipaketista FA:n sivuilla

Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntely – Solvenssi II

FA:n kanta

Komission ehdotus Solvenssi II:sta julkaistiin syyskuussa ja sen myötä vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntelyä koskeva uudistus kulkee oikeaan suuntaan. Sääntelypaketti on valtava eikä uudelleentarkastelu ole juuri keventänyt sitä. FA:n tavoitteena on vaikuttaa siihen, että vakuutusyhtiöiden raportointitaakkaa kevennettäisiin.

Vakuutusala piti viisaana ratkaisuna sitä, että komissio ei esittänyt yhtenäistä sääntelyä vakuutusyhtiöiden yhteistakuujärjestelmistä. Vahva Solvenssi II -sääntely turvaa vakuutuksenottajien edut hyvin. Vakuutusjärjestelmät ovat eri maissa hyvin erilaisia, eikä vakuutusyhtiöillä ole vastaavaa keskinäistä kytköstä kuin pankeilla. FA on tavannut säännöllisesti ministeriön virkamiehiä, komissiota sekä Meppejä ehdotukseen liittyen.

Päättäjätapaamiset

  • Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma
  • Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen
  • Komissaari Mairead McGuinness
  • Komissaari McGuinnessin kabinetin jäsen Tommy de Temmerman
  • Komissaari Dombrovskisin kabinetin jäsen Andrea Beltramello
  • Komission vakuutusyksikön päällikkö Didier Millerot

Kaikki Solvenssi II:sta FA:n sivuilla

Vakuutusyhtiöiden kriisinhallinta

FA:n kanta

Komissio julkaisi syksyllä myös direktiiviehdotuksen vakuutusyhtiöiden elvytys- ja kriisinratkaisukehyksestä. Ehdotuksen mukaan vakuutusyrityksiltä edellytetään elpymissuunnitelma, ja viranomaistasolla luodaan suunnitelma kriisinratkaisuun tilanteeseen, jossa yrityksellä ei enää katsota olevan uskottavia selviytymismahdollisuuksia. Direktiiviehdotus mukailee vastaavaa luottalaitosten direktiiviä, jonka seurauksena sitä ei voida pitää sellaisenaan sopivana vakuutussektorille. FA tavoittelee vähintään ehdotuksen muokkaamista selkeästi paremmin vakuutustoiminnan piirteet huomioon ottavaksi.

Päättäjätapaamiset

  • Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma
  • Europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen

Kaikki vakuutusyhtiöiden kriisinhallinnasta FA:n sivuilla

Asuntosäästöpalkkiotili – ASP

FA:n kanta

Ympäristöministeriö on ehdottanut muutoksia järjestelmään. Säästämisen aloittamisen yläikärajaa nostettaisiin 39 vuodesta 44 vuoteen, ASP-lainaa voisi saada myös sellaisen asunnon hankintaan, jossa jo asuu ja kaksi ASP-säästäjää voisi saada jopa 50 % enemmän korkotukilainaa verrattuna yksin asunnon hankkivaan. Näiden lisäksi valtion takausvastuun enimmäismäärää nostettaisiin 60 000 euroon ja pankeille tulisi velvollisuus toimittaa tiedot sähköisesti Valtiokonttorille, jolle keskitetään lain noudattamisen valvonta. FA suhtautuu myönteisesti muutoksiin, kuitenkin huomauttaen, että vaikutukset voivat jäädä toivottua vähäisemmäksi, ellei muuta sääntelyä muuteta samalla.

Päättäjätapaamiset

  • Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen
  • Kansanedustaja Pia Kauma

Kaikki ASP-säästämisestä FA:n sivuilla

Arvopaperimarkkinoiden EU-sääntely

FA:n kanta

Komissio antoi marraskuussa uudistusesityksen koskien asetusta ja direktiiviä rahoitusvälineiden markkinoilla (MiFID/R -ehdotukset). Ehdotus uudistaa erityisesti osakkeiden ja johdannaisten kaupankäynnin läpinäkyvyyttä sekä luo uuden kaupankäyntitietojen konsolidoidun rekisterin. EU-ehdotuksen käsittelyssä on otettava huomioon vaikutukset erilaisilla EU-markkinoilla oleviin rakenteisiin sekä yritys- ja vähittäisasiakkaisiin. Pohjoismaiset pääomamarkkinat toimivat erittäin hyvin, eikä uudella sääntelyllä saa aiheuttaa toiminnalle esteitä.

Päättäjätapaamiset

  • Europarlamentaarikko Eero Heinäluoma
  • Komissaari McGuinness kabinetin jäsen Florian Denis

Kaikki arvopaperimarkkinoista FA:n sivuilla

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat