Säästäminen kannattaa, vaikka vain pienillä summilla. Lisäksi talousosaamisen opettelu jatkuu koko elämän. Näin voi tiivistää panelistien näkemyksen Takuusäätiön ja Marttaliiton yhteisessä SuomiAreena-keskustelutilaisuudessa.
”Jos kerrostalossa palaa ullakko, irtaimistoa ei suinkaan ole suojattu yhtiön vakuutuksesta vaan tarvitaan kotivakuutus. Toisaalla monet nuoret matkustavat ilman matkavakuutusta, koska kuvittelevat, että valtio maksaa paluulennon sairauden tai tapaturman sattuessa.”
Mistä tämä oppi sitten saadaan?
”Kotoahan ensimmäisten oppien pitäisi tulla. Tosin myös koulujärjestelmässä pitäisi talousosaamista korostaa kaikilla tasoilla”, Kauppi toteaa.
Talousasioiden opettelu ei suinkaan lopu koulutielle. Panelistit pohtivat, voisiko esimerkiksi sosiaalisen median vertaisryhmistä olla apua. Yrittäjä Merja Mähkä ehdottaa, että työnantajat voisivat ottaa vastuuta työntekijöiden talousosaamisen ylläpitämisestä.
”Esimerkiksi työntekijöiden omistamat ja hallinnoimat henkilöstörahastot ovat mahtava idea!”
Koulujärjestelmän talousopetuksessa on kuitenkin tapahtunut myös kehitystä. Nordean yksityistalouden ekonomisti Olli Kärkkäinen huomauttaa, että ekaluokkalaiset oppivat nykyään ensin numerot ja sen jälkeen euron merkin.
”Monia asioita lähdetään koulussa lähtökohtaisesti opettelemaan talouden kautta.”
Kaikissa kodeissa ei puhuta taloudenhallinnasta, siksi myös koulussa tulisi korostaa talousosaamista, toteaa Finanssiala ry:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi.
Suomalainen voittaa aina
Rahapelaaminen on yksi tekijä, joka ajaa suomalaisia velkaongelmiin. Itsekin ulosottovelallinen kirjailija Jenna Mäkelä kritisoi rahapelien pelaamista liian helpoksi ja toisaalta säästämistä liian vaikeaksi.
”Suomalaisten mielestä lottovoitto on ainoa oikea ja rehti tapa vaurastua, ja rahapelaaminen on läsnä joka paikassa. Jos taas haluaa sijoittaa rahastoon, vaaditaan tarjoajalta yksityiskohtaista riskien selittämistä ja erittelyä.”
OP Ryhmän viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuuli Kousa toteaa, että lainsäädäntö kohtelee säästämistuotteiden tarjoajia ja esimerkiksi pikavippifirmoja huomattavan eri lailla.
”Paljonhan tuotteita markkinoidaan ja yritetään kertoa säästämisen mahdollisuuksista. Pankit on kuitenkin velvoitettu esimerkiksi rahastosäästämisestä puhuessa kertomaan kaikki riskit. Markkinointia on vaikea tehdä yhtä yksinkertaisesti ja houkuttelevasti kuin mitä toivotaan.”
Säästämiseen liittyy myös psykologisia ongelmia, muistuttaa Sitran johtava asiantuntija Timo Hämäläinen. Jos laittaa rahaa säästöön, elämästä tulee mukavampaa sitten joskus. Hämäläinen kysyy, pitäisikö säästämistuotteiden kanssa korostaa lyhyen aikavälin tavoitteita.
Kärkkäinen komppaa. Ihmisaivot tykkäävät lyhyen tähtäimen onnesta.
”Kuluta nyt, maksa huomenna tehoaa paremmin kuin säästä nyt, saat paremman elämän 20 vuoden kuluttua.”
Pienestäkin eläkkeestä pystyy säästämään
Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen huomauttaa, että tärkeintä olisi, jos säästöön jäisi edes jotain.
”Aikoinaan kansakoulussa oli lipas, jonka nimettyihin reikiin jokainen saattoi laittaa kolikon tai setelin säästöön. Siitä kertyi jo lapsena pieni pesämuna.”
Ruosniemen Marttaliiton Anne Vänttilä muistuttaa, että säästöjä voi kerätä monesta paikasta ja pienestäkin eläkkeestä pystyy säästämään.
”Kannattaa miettiä, kuluttaako rahaa turhaan. Pienistäkin säästetystä summista kasvaa puroja.”
Kaikilla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta säästämiseen. Takuusäätiön toimitusjohtaja Juha Pantzarin mielestä ihmisten asenteita helpompaa olisi muuttaa järjestelmän ongelmakohtia. Hän kritisoi sekä ulosotto- että toimeentulotukijärjestelmää siitä, että ne torppaavat säästämistä ja varautumista.
”Jos aikoo tehdä isomman hankinnan, siihen pitää varautua. Kuitenkin jos säästöön on jäänyt jotain, se vähennetään seuraavan kuun toimeentulotuesta.”