Finanssialan startupien fintechien harteille asetellaan Suomen tulevaisuuden pelastajan viittaa. Juhlapuheiden mukaan finanssialan digitaalisilla innovaatioilla voidaan ratkaista isoja yhteiskunnallisia haasteita kestävästä kehityksestä finanssilukutaidon kehitykseen tai ylivelkaantumiseen. Fintech Finland forumin paneelikeskustelussa pohdittiin, miten tämä tapahtuu.
Fintech-yritysten sanotaan menevän perinteisistä pankeista mutkasta ohi näppärillä mobiililaitteille muokatuilla palveluillaan. OP Ryhmän OP Lab -tutkimusyksikön johtaja Kristian Luoma ei allekirjoita väitettä. Tilanne on finanssiyritysten – ja erityisesti niiden asiakkaiden – kannalta suuri mahdollisuus: Finanssiteknologiaa hyödyntävät tai sitä luovat fintechit toimivat perinteisille finanssiyhtiöille paitsi kumppaneina myös oivallusten lähteinä.
”Fintechit voivat antaa esimerkkiä, miten kehittää asioita ketterämmin ja nopeammin”, Luoma sanoo.
Fintechit kuulostavat helposti taikasanalta: hyvältä pöhinältä, jolta odotetaan suuria. Suomessa on 162 fintech-yritystä. Suurin osa pieniä ja vielä heikosti kannattavia. Alalla on kansainvälisesti poikkeuksellisen kova kilpailu, eikä yksikään kotimainen yritys ole vielä murtautunut maailmalle.
”Ollaanko nyt tosissaan, että Suomi viedään maailmankartalle menestyvänä fintech-keskuksena?” kysyy paneelin juontaja, Finanssiala ry:n viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja Tuomo Yli-Huttula.
Yrittäjä Taneli Tikka huomauttaa, että suomalaisilla fintecheillä on melko otollinen maaperä, mihin rakentaa. Tikan mukaan palveluita suunnittelevilla on kaksi pääohjenuoraa: käyttäjällä pitää olla sekä motivaatio että taito käyttää uutta palvelua.
”Suomessa tällainen itsepalveluaste on aika korkealla. Korkeammalla kuin esimerkiksi Etelä-Euroopassa.”
Maaperä saa tosin panelisteilta myös kritiikkiä: Kansanedustaja, talousvaliokunnan puheenjohtaja Juhana Vartiaisen mukaan ikääntyvä ja poismuuttava työvoima sekä vähenevät investoinnit hiljalleen näivettävät innovoivaa Suomea. Sekä Vartiainen että finanssiteknologiayritys Enfucen perustaja Monika Liikamaa ovat yhtä mieltä, että Ruotsissa asiat ovat paremmin.
”Ruotsissa on asennetta ja uskallusta tehdä paljon enemmän ja kansainvälisesti. Fintechien on pakko toimia kansainvälisesti: Suomen markkina on turhan pieni kuluttajille suunnatuille palveluille”, Liikamaa pohtii.
”Ruotsissa luottamus uudistuksiin on isompi. Meillä hallitsee epäluulo. Lisäksi Suomessa lainsäädäntöä kiristetään usein yli direktiivien”, Vartiainen sanoo.
EU-sääntelyä kireämpi kansallinen lainsäädäntö lisää yritysten kustannusrasitusta. Tämä heikentää suomalaisen finanssialan kilpailukykyä, veronmaksukykyä ja työllistämismahdollisuuksia Suomessa.
Finanssivalvonnan (Fiva) johtava digitalisaatioasiantuntija Hanna Heiskanen muistuttaa sääntelyn toisestakin puolesta: asian ottaminen sääntelyn piiriin tarkoittaa, että se otetaan vakavasti. Esimerkkinä tästä on keväällä voimaan tullut laki, jonka mukaan virtuaalivaluutan tarjoajien tulee rekisteröityä Fivaan.
”Regulaatio on usein käyttäjälle luottamuksen merkki”, Heiskanen muistuttaa.
Fintech-aktiivit Tikka ja Liinamaa pohtivat, onko fintech-yrittäjät jätetty yksin ilman neuvontaa ja tukea. Fiva myöntää toimiluvat ja neuvoo sääntelyn vaatimuksista. Fintech-ammattilaiset arvioivat, ettei se riitä.
”Yrityksen alkuvaiheessa olisin tarvinnut kipeästi apua esimerkiksi bisneksen ymmärtämiseen liiketoimintasuunnitelman tekemiseen ja ylipäätään kasvuun. Aloittelevat fintech-yrittäjät ovat yleensä persaukisia – ei silloin ole varaa palkata esimerkiksi kalliita konsultteja”, Liikamaa sanoo.
Panelistit pohtivat, miksei valtiovalta sitten järjestä aloitteleville fintech-yrittäjille neuvontapalvelua?
”Meillä on 500 toimialaa, jotka tarvitsisivat valtiolta neuvontaa ja tukea. Veronmaksajan raha kelpaa aina, Mutta missä se oikeasti hyödyttää, sitä ei ole helppo tunnistaa”, Vartiainen toteaa.