Kauppi ja Talousgurut pohtivat talouspopulismin syitä syviä

"Talouspopulismi on ratsastamista helpoilla ratkaisuilla, jotka saavat vähäisillä perusteluilla kansan tuen”, tiivistävät Talousgurut Tuukka Tuomikoski ja Väinö Tuovinen sekä Finanssiala ry:n toimitusjohtaja ja entinen europarlamentaarikko Piia-Noora Kauppi. Kolmikko keskustelee Talousgurut-podcastin ensimmäisessä jaksossa talouspopulismin taustoista, seurauksista ja mahdollisista ratkaisuista.

Britannian Leave-kampanjasta Trumpiin ja Italian populistien nousuun: Globalisaation häviäjiksi itsensä kokevat äänestäjät antavat yksinkertaisia ratkaisuja tarjoaville kansankiihottajille mahdollisuuden nousta poliittiseen valta-asemaan. Globalisaatio vaikuttaa eri tavalla eri maissa, ja sitä vastustava populismi ammentaa voimansa eri haasteista.

”Monessa Euroopan maassa populistipoliitikot ovat esimerkiksi asettaneet maahanmuuttajat taloudellisen ahdingon syyksi. Yhdysvalloissa taas suurta painetta aiheuttaa teollisuuden siirtyminen halvan tuotannon maihin. Tällöin jakolinjat muodostuvat yhteiskuntaluokkien välille, sillä globalisaatio hyödyttää erityisesti korkeakoulutettuja”, Tuovinen avaa.

Poliittisia järjestelmiä remonttikuntoon runnelleet populistipuolueet ovat tuoneet talouskeskusteluun särmikkäitä, mutta monesti vastuuttomia ja valheellisia kannanottoja. Podcastin keskustelijat muun muassa pohtivat, kuinka demokraattisia instituutioita vahingoittavia linjauksia voisi torjua.

”Eurooppa ei ole suinkaan ollut aina maailman ykkösmanner. Ei ole sanottua, etteikö Euroopassa nähtäisi jopa uusia sotia, jollei meillä ole yhteistä pöytää, jossa päätetään asioita yhdessä. Eurooppalaisen sodan vaihtoehto on pidettävä mielessä, ennen kuin puhutaan EU-eron tai EU:n tuhoamisen puolesta ”, Kauppi linjaa.

Talouspopulistit hyödyntävät maiden sisälle syntynyttä jakoa taloudellisesti menestyviin kasvukeskuksiin, jotka ovat hyötyneet globalisaatiosta ja globalisaation runtelemiin jättöalueisiin, Kauppi toteaa. Euroopan unionissa taloudellisen turmion tilassa olevat alueet saavat tukea, jos niiden henkeä kohti laskettu bruttokansantuote on alle 90 prosenttia EU:n keskiarvosta. ”Monilla näistä alueista EU-vastaisuus ja euroskeptiset puolueet ovat saaneet paljon kannatusta. Tämä kielii tiedon puutteesta ja siitä, ettei EU viesti tarpeeksi selkeästi, kuinka sen toimet vaikuttavat tavallisten kansalaisten elämään”, Tuomikoski arvioi.

Keskustelua podcastista voi käydä Twitterissä #talousgurut, ja itse Talousgurut ovat Twitterisssä @tuukkatuomi ja @vainotuovinen. Ensi jaksossa Talousgurut keskustelevat maailman vaikutusvaltaisimman Nallen, Björn Wahlroosin kanssa.