Vakuutuspetoksissa tekotapojen kirjo on suuri: silmälaseista tuhopolttojen kautta valekuolleisiin. Vahinkoja lavastetaan, tehdään tahallaan tai liioitellaan. Kun vahinkoilmoitukseen liittyy petosepäily tai muuta merkittävää epäselvyyttä, vahinkokäsittelyyn tulevat usein mukaan vakuutustutkijat, kansanomaisemmin vakuutusetsivät. Viime vuonna vakuutustutkijoiden työn tuloksena epäselviä vahinkoilmoituksia paljastui arviolta 30 miljoonan euron edestä. Osa näistä oli petoksia, osassa vaadittua korvausta alennettiin tai se evättiin kokonaan. Mikäli nämä epäselvät vahingot olisi korvattu, koko summa olisi tullut rehellisten vakuutuksenottajien maksettavaksi.
Luku on arvio, sillä vakuutustutkinnalla aikaansaatua tarkkaa summaa ei Suomessa tilastoida. Viime vuonna vakuutustutkinnassa tutkittujen epäselvien vahinkojen rahallinen arvo oli 84 miljoonaa euroa. Tutkinnan myötä petoksiksi paljastui arviolta 30 – 40 prosenttia epäselvien vahinkojen rahallisesta arvosta. Petosmielessä tehtyjen korvaushakemusten arvo on siis noin 30 miljoonaa euroa tai jopa enemmän.
Kappalemääräisesti suurin osa vakuutuspetoksista tai niiden yrityksistä liittyy ajoneuvoihin, kuten autoihin, moottoripyöriin ja veneisiin. Suurimmat aiheettomat korvaussummat syntyvät kuitenkin henkilövahinkopetoksista. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa vakuutettu teeskentelee työkyvytöntä. Arkisempia vakuutuspetoksia ovat kännyköiden tai aurinkolasien ”varkaudet” tai aidosti varastettujen matkatavaroiden arvon liioittelu.
Vakuutustutkinta on yhtiöiden velvollisuus rehellisiä asiakkaita kohtaan
Suomessa vakuutusyhtiöissä työskentelee 35 vakuutustutkijaa ja viisi avustavaa assistenttia. Lukumäärä on pohjoismaisittain pieni, sillä Ruotsissa työskentelee noin 140 tutkijaa. Tanskassa ja Norjassa heitä on noin 70 kummassakin. Vakuutustutkinnan tavoitteena on saada selville, mitä epäselvässä vahinkotilanteessa on todella tapahtunut, olipa tutkinnan lopputulos vakuutusyhtiön kannalta mikä tahansa.
Vakuutustutkijat tekevät työtään tiiviissä yhteistyössä yhtiön muiden työntekijöiden ja viranomaisten kanssa. Esimerkiksi viime vuonna poliisille tehtiin 114 tutkintapyyntöä epäiltyihin vakuutuspetoksiin liittyen. Myös poliisin omassa tutkinnassa paljastuu silloin tällöin vakuutuspetoksia.
”Ylivoimaisesti suurin osa vakuutusyhtiöiden asiakkaista on rehellisiä – sellaisia, joiden asiakkuudesta yhtiöt kilpailevat. Vakuutustutkinta on yhtiöiden velvollisuus juuri näitä rehellisiä vakuutuksenottajia kohtaan, jotka muuten joutuvat maksamaan vakuutusmaksuissaan myös petoksella saadut korvaukset”, sanoo Finanssiala ry:n (FA) petostorjunnasta vastaava johtaja Risto Karhunen.
Vakuutuspetoksella ei rehvastella enää yhtä usein
Kuusi vuotta sitten 27 prosenttia FA:n Vakuutustutkimukseen vastanneista ihmisistä kertoi tuntevansa vakuutusyhtiötä huijanneen henkilön. Tänä vuonna luku oli enää 15 prosenttia. Kahden vuoden välein tehtävästä tutkimuksesta näkyy selvä laskeva trendi vuosikymmenen alkuun nähden. Asenneilmapiiri on parempaan suuntaan.
”Petosten hyväksyttävyys kansan parissa on vähentynyt 2010-luvulla. Vakuutusyhtiön huijaamisella ei siis ole enää yhtä hyväksyttyä rehvastella kavereille”, Karhunen toteaa.