Vakuutuspetoksia tehtaillaan arviolta 30 miljoonan euron edestä
Jussi Karhunen
Luku on arvio, sillä vakuutustutkinnalla aikaansaatua tarkkaa summaa
ei Suomessa tilastoida. Viime vuonna vakuutustutkinnassa tutkittujen
epäselvien vahinkojen rahallinen arvo oli 84 miljoonaa euroa. Tutkinnan
myötä petoksiksi paljastui arviolta 30 - 40 prosenttia epäselvien
vahinkojen rahallisesta arvosta. Petosmielessä tehtyjen
korvaushakemusten arvo on siis noin 30 miljoonaa euroa tai jopa
enemmän.
Kappalemääräisesti suurin osa vakuutuspetoksista tai
niiden yrityksistä liittyy ajoneuvoihin, kuten autoihin, moottoripyöriin
ja veneisiin. Suurimmat aiheettomat korvaussummat syntyvät kuitenkin
henkilövahinkopetoksista. Tällaisia ovat esimerkiksi tilanteet, joissa
vakuutettu teeskentelee työkyvytöntä. Arkisempia vakuutuspetoksia ovat
kännyköiden tai aurinkolasien ”varkaudet” tai aidosti varastettujen
matkatavaroiden arvon liioittelu.
Vakuutustutkinta on yhtiöiden velvollisuus rehellisiä asiakkaita kohtaan
Suomessa
vakuutusyhtiöissä työskentelee 35 vakuutustutkijaa ja viisi avustavaa
assistenttia. Lukumäärä on pohjoismaisittain pieni, sillä Ruotsissa
työskentelee noin 140 tutkijaa. Tanskassa ja Norjassa heitä on noin 70
kummassakin. Vakuutustutkinnan tavoitteena on saada selville, mitä
epäselvässä vahinkotilanteessa on todella tapahtunut, olipa tutkinnan
lopputulos vakuutusyhtiön kannalta mikä tahansa.
Vakuutustutkijat
tekevät työtään tiiviissä yhteistyössä yhtiön muiden työntekijöiden ja
viranomaisten kanssa. Esimerkiksi viime vuonna poliisille tehtiin 114
tutkintapyyntöä epäiltyihin vakuutuspetoksiin liittyen. Myös poliisin
omassa tutkinnassa paljastuu silloin tällöin vakuutuspetoksia.
”Ylivoimaisesti
suurin osa vakuutusyhtiöiden asiakkaista on rehellisiä – sellaisia,
joiden asiakkuudesta yhtiöt kilpailevat. Vakuutustutkinta on yhtiöiden
velvollisuus juuri näitä rehellisiä vakuutuksenottajia kohtaan, jotka
muuten joutuvat maksamaan vakuutusmaksuissaan myös petoksella saadut
korvaukset”, sanoo Finanssiala ry:n (FA) petostorjunnasta vastaava
johtaja Risto Karhunen.
Vakuutuspetoksella ei rehvastella enää yhtä usein
Kuusi
vuotta sitten 27 prosenttia FA:n Vakuutustutkimukseen vastanneista
ihmisistä kertoi tuntevansa vakuutusyhtiötä huijanneen henkilön. Tänä
vuonna luku oli enää 15 prosenttia. Kahden vuoden välein tehtävästä
tutkimuksesta näkyy selvä laskeva trendi vuosikymmenen alkuun nähden.
Asenneilmapiiri on parempaan suuntaan.
”Petosten hyväksyttävyys
kansan parissa on vähentynyt 2010-luvulla. Vakuutusyhtiön huijaamisella
ei siis ole enää yhtä hyväksyttyä rehvastella kavereille”, Karhunen
toteaa.