Orpon hallitus esittää asuntorahoituksen sääntelyyn joustavuutta, jolla tuetaan asuntokauppaa ja rakentamista ja edistetään kotitalouksien mahdollisuuksia säästää ja sijoittaa. Mittakaavaltaan kyse on täsmäkorjauksista, jotka kohdistuvat kansalliseen lisäsääntelyyn.
Valtiovarainministeriö on juuri laatinut täsmäkorjauksiin liittyvät lakiluonnokset, joita Helsingin Sanomat pääkirjoituksessaan (HS 3.7.) kommentoi. Kirjoituksen mukaan nyt on väärä hetki löysätä asuntolainojen sääntelyä. Lisäksi pidetään tärkeänä, että rahoitusvalvojalla on käytössään välineitä, joilla hallitaan asunto- ja kiinteistörahoituksen aiheuttamia riskejä talouden vakaudelle.
Lakiesitysluonnoksen mukaan asunnonvaihtajia koskeva lainakatto voisi jatkossa olla enimmillään 95 prosenttia vakuuksien arvosta, kun nyt enimmäismäärä on 90. Merkille pantavaa on, että katon lakisääteinen perustaso säilyisi edelleen 90 prosentissa. Finanssivalvonta voisi nostaa katon 95 prosenttiin asuntomarkkinoiden poikkeuksellisessa laskusuhdanteessa, jos se arvioi rahoitusvakauteen kohdistuvien riskien kasvun olevan epätodennäköistä. Kyseessä olisi siten tarkasti rajattu toimi, jolla annettaisiin viranomaiselle mahdollisuus reagoida asuntomarkkinoiden vakavaan taantumaan.
Toisena muutoksena asuntoluottojen enimmäispituus nostettaisiin 30 vuodesta 35 vuoteen. Tällä mahdollistettaisiin aiempaa pienemmät kuukausierät ja siten samanaikainen säästäminen ja sijoittaminen lainanhoidon rinnalla. Toki osa lainanottajista voi päätyä ottamaan suuremman asuntolainan. Tällöinkin heidän lainanhoitokykynsä stressitestattaisiin Finanssivalvonnan ohjeen mukaisesti 6 prosentin korolla ja 25 vuoden laina-ajalla.
Kolmas muutos koskee uudisasuntotuotantoa varten asuntoyhteisöille myönnettäviä lainoja kuten niin sanottuja taloyhtiölainoja. Niiden sääntelyyn esitetään joustoja, joilla voitaisiin suhdannetilanteen niin vaatiessa pidentää enimmäislaina-aikaa, lisätä lyhennysvapaiden enimmäismäärää ja nostaa luoton enimmäisosuutta kohteen velattomasta hinnasta. Joustojen käyttöönotto edellyttäisi valtioneuvoston asetuksen antamista. Ne olisivat siis ”lukkojen takana” kunnes toisin päätetään.
Kansalliseen lisäsääntelyyn esitetyt kevennykset toisivat asuntoluototukseen lisää joustavuutta, jota voitaisiin käyttää talouden ja asuntomarkkinoiden tilan niin edellyttäessä. On hyvä, että Suomessakin otetaan askelia tähän suuntaan. EU:ssa on jo jonkin aikaa käyty vilkasta keskustelua siitä, miten sääntelyn voimakas kasvu ja läpitunkeva valvonta vaikuttavat pankkien luotonantoon ja viime kädessä talouskasvuun. Hallituksen puoliväliriihessään päättämä rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvion laatiminen kannattaa käyttää hyödyksi, kun Suomessa pohditaan sääntelyn muutostarpeita.
Kirjoitus on julkaistu myös Helsingin Sanomien mielipidesivulla.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
FA:n Sara Mella: Euroopan talouteen voisi saada 3 000 miljardia euroa lisää rahaa – päätös on EU:n omissa käsissä
Yrittäjä! Katse ennakoitavaan kassavirtaan – rahoittajan terveiset kasvua ja uudistumista tavoitteleville yrityksille
Myytinmurtamisen paikka: pankkilainaa saa – yritysrahoituksen suurimmat ongelmat ovat heikko taloustilanne ja kasvurahoituksen kapeikot
Maksunsaajan tarkistus ja maksajan vastuu – ei mitään uutta auringon alla, sillä vastuu on ollut maksajalla koko ajan
