EU

EU:ssa on nyt tosissaan tartuttava sääntelyn järkevöittämiseen

Finanssi- ja eurokriisin jälkimainingeissa, reilusti yli vuosikymmen sitten, EU:ssa kehitettiin ajatus yhteisestä eurooppalaisesta talletussuojasta pankkien tallettajille. Tuohon aikaan tuntui olevan tärkeää, että kaikki olisi EU:ssa yhteistä. Hyvin vähän kiinnitettiin huomiota siihen, onko asiat oikeasti tarve tehdä EU-tasolla, vaikka toissijaisuusperiaate on yksi EU:n kantavista oikeusperiaatteista.

Brysselissä tai jäsenmaissa ei juuri pohdittu sitä, voitaisiinko asiat hoitaa periaatteella ”yksinkertainen on kaunista”, tai voisiko kansallinen toimenpide riittää. Talletussuoja haluttiin laajentaa yhteisvastuulliseksi jäsenmaiden rajojen yli ja kattaa sillä sijoittajien tappioita. Näin jotkut tahot, erityisesti viranomaiset, haluavat yhä. Mutta onko se enää tarpeen?

======
Brysselissä tai jäsenmaissa ei juuri pohdittu sitä, voitaisiinko asiat hoitaa periaatteella ”yksinkertainen on kaunista”, tai voisiko kansallinen toimenpide riittää. 
======

Viiden viime vuoden aikana EU:n haavoittuvuudet ja heikko valmistautuminen nykypäivän taloudelliseen ja geopoliittiseen tilanteeseen ovat tulleet toistuvasti esille. Tämän seurauksena EU-laivaa on saatu hieman kääntymään oikeaan suuntaan. Ainakin niin, että vähintään juhlapuheissa poliittisella tasolla on ymmärretty, että EU on ylisäännellyt itsensä globaalisti nurkkaan. Sääntely ei ollutkaan juhlittu vientihyödyke, vaan se on ollut yksi EU:n talouskasvun ja kehittymisen sekä EU-kansalaisten elintason nousun este – ja on sitä edelleen.

Tähän hyvät uutiset tuntuvat valitettavasti päättyvän. Vaikka ylisääntelyn ymmärretään olevan todellinen ongelma, sääntelijät ovat yhä hyvässä vauhdissa. Kovasti nämä tahot nyt varoittelevat sääntelyn keventämisestä ja sanovat, että tuumaakaan ei pidä antaa periksi.

Syy voi yhtäältä olla se, että sääntely on nykyään niin monikerroksellista, monimutkaista ja jopa ristiriitaista, että kokonaisuus hämärtyy yksityiskohtien alle. Ei siis nähdä metsää puilta. Toisaalta syy voi olla siinä, että sääntelyn järkeistäminen saattaisi viedä viranomaisilta valtaa. Myös talouden vakauden säilyminen voi huolettaa, vaikka kukaan ei ole ehdottanut sääntelyn laaja-alaista purkamista, ainoastaan sen järkevöittämistä.

Pankkiunionin rakenteet kaipaavat keventämistä. Sääntelyn tavoitteet ovat saavutettavissa nykyistä helpomminkin. Jos sääntelykokonaisuutta pysähdyttäisiin huolella arvioimaan, huomattaisiin, että yli kymmenen vuoden ajan on säännelty samoja asioita uudelleen ja taas uudelleen.

======
Vaikuttaakin lähes mahdottomalta, että pankki voisi kaatua. Toisaalta näissä olosuhteissa on pankin vaikea rahoittaa talouskasvua ottamalla riskiä ja samalla kasvamalla itse. 
======

Pankkeihin kohdistuvat vaatimukset ovat kasvaneet mittasuhteisiin, jotka vaikuttavat eri tavoin paitsi niiden omaan toimintaan, myös koko talouteen. Vähän karrikoiden pankin pitää kuvata lähes jokainen paperin kääntäminen ja näppäimen napautus valvojaa varten. Valvovasta viranomaisesta on tuntunut tulleen pankkien liiketoiminnan ylin osaaja, joka antaa ohjeita siitä, miten pankkitoimintaa pitää hoitaa.  Valvojan tiedot ja kontrolli pankkien pääomista, likviditeetistä, liiketoimintaprosesseista, riskeistä, organisaatioista sekä johdon henkilökohtaisista kyvykkyyksistä ovat erittäin yksityiskohtaisia, jopa pikkutarkkoja.

Vaikuttaakin lähes mahdottomalta, että pankki voisi kaatua. Toisaalta näissä olosuhteissa on pankin vaikea rahoittaa talouskasvua ottamalla riskiä ja samalla kasvamalla itse.

Vaikka niin kävisikin, että pankki kaatuisi, on joko EU-tason tai kansallinen kriisinratkaisuviranomainen laatinut yksityiskohtaiset suunnitelmat siitä, miten pankki kriisitilanteessa ajetaan hallitusti alas. Tätä varten pankin on pitänyt kehittää valmiiksi asiaankuuluvat prosessit. Lisäksi pankkien sopimuksien ja organisaatiorakenteiden tulee mahdollistaa toiminnan alasajo. Kriisinratkaisuviranomainen vaatii lisäksi alasajon ”kuivaharjoittelua” ja valvoo sitä.

EU-sääntely ei ole aina patenttiratkaisu. Unionin on nyt syytä keskittyä kilpailukyvyn ja talouskasvun edistämiseen.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan