Hiljattain uutisoidun Suomi-Seuran kyselyn mukaan osa ulkomailla asuvista Suomen kansalaisista on joutunut tilanteisiin, joissa heidän pankkitilinsä on lopetettu tai uusia tilejä ei ole suostuttu avaamaan.
Valtaosa vastaajista, yli 80 prosenttia, ei ollut kuitenkaan kohdannut ongelmia pankkipalveluissaan. Kuten kyselyn tuloksetkin osoittavat, suomalaiset pankit pyrkivät edelleen pitämään ulkosuomalaisten peruspankkipalvelut auki. Tilanteita on kuitenkin erilaisia, ja pankit joutuvat tekemään paljon pohdintaa ja harkintaa monesta eri näkökulmasta.
Valtavasti lisääntynyt rahanpesulainsäädäntö vaikeuttaa pankkipalveluiden tarjoamista ulkomailla asuville suomalaisille. Jos arjen raha-asiat pyörivät pitkälti ulkomaisessa pankissa, on suomalaisen pankin vaikeaa pystyä täyttämään sääntelyn velvoitteet asiakkaan tuntemisesta. Jos suomalaiselle pankkitilille siirretään yhtäkkiä suurempi summa rahaa, miten pankilla olisi mahdollisuus luotettavasti selvittää rahan alkuperä ja laillisuus – varsinkaan jos asiakas ei huomioi pankista tulleita yhteydenottoja?
======
Eri maissa sovelletaan niiden omia lakeja, ei Suomen, mikä aiheuttaa pankeille lisää päänvaivaa ja myös riskejä.
======
Suomalaisilla pankeilla on pääasiassa toimilupa vain Suomeen. Kun pankkipalveluita Suomessa käyttänyt muuttaa ulkomaille, jää lainsäädännöllisesti epäselväksi, missä määrin pankkipalveluita voi sinne tarjota. Kun mennään EU- ja ETA-alueen ulkopuolelle, vaikeuskerroin lisääntyy entisestään. Eri maissa sovelletaan niiden omia lakeja, ei Suomen, mikä aiheuttaa pankeille lisää päänvaivaa ja myös riskejä. Pankeissa kuitenkin pyritään pitämään palvelut auki silloin ja siinä laajuudessa, kun asiakkaalla on niihin todellinen tarve.
Kyselyssä yhdeksi ongelmaksi nostettiin sähköinen tunnistautuminen viranomaispalveluihin. Tunnistautumiseen on onneksi olemassa muitakin välineitä kuin pankkitunnukset. Tilanne paranee entisestään, kun vuonna 2027 käyttöön tulee valtiollinen tunnistautumislompakko. Se tulee todelliseen tarpeeseen, kun viranomaispalvelutkin on pitkälti siirretty digitaalisiksi. Sen jälkeen pankkitunnusten käyttöä voidaan keskittää niiden alkuperäiseen tarkoitukseen, eli pankkipalveluihin tunnistautumiseen.
Tästäkin tärkeästä aiheesta on hyvä käydä keskustelua ja hakea ratkaisuja. Vuoropuhelulla ja yhteistyöllä voidaan parhaiten lisätä ymmärrystä. Asiakkaiden kannattaakin olla aktiivisia oman pankkinsa suuntaan.
Kirjoitus on julkaistu myös Turun Sanomien mielipideosastolla.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Pankit eivät kiusaa ulkosuomalaisia tahallaan – lainsäädäntö luo painetta
Paljonko digieuro maksaisi? Ensimmäinen arvio kustannuksista julki
Käteisen nostaminen väheni vuoden 2024 jälkipuoliskolla – käteisen käyttö tuskin lisääntyisi, vaikka määrää kasvatettaisiin
Käteinen raha ei ole katoamassa – sen määrää ei pidä kasvattaa ilman todellista kysyntää tai tarvetta
