Lausunto

Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta

FA toteaa, että ehdotettu muutos tekee tasevertailuun perustuvan poikkeuksen soveltumisesta sattumanvaraista ja sääntelyn toistuva muuttaminen vaikeuttaa yritystoiminnan suunnittelua. FA pitää veronkiertämisen vastaisia toimenpiteitä lähtökohtaisesti tavoitteeltaan kannatettavina.

FA huomauttaa kuitenkin, että nyt ehdotettu sääntely osuu väistämättä myös tilanteisiin, joissa verotettavaa tuloa ei pyritä keinotekoisesti siirtämään korkosuoritusten muodossa Suomen verotusvallan ulkopuolelle.

FA toteaa, että yritystoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen näkökulmasta on kestämätöntä, että yritysten toimintaan keskeisesti vaikuttavaa verosääntelyä kiristetään vuosittain.

VM073:00/2022

Ehdotettu muutos tekee tasevertailuun perustuvan poikkeuksen soveltumisesta sattumanvaraista ja sääntelyn toistuva muuttaminen vaikeuttaa yritystoiminnan suunnittelua

Finanssiala ry (FA) kiittää mahdollisuudesta antaa lausunto hallituksen esitysluonnoksesta elinkeinotulon verottamisesta annetun lain 18 b §:n muuttamisesta. Esitetyssä sääntelyssä EVL 18 b §:n korkovähennysrajoitussäännöksen tasevertailuun perustuvan poikkeus ei soveltuisi, jos verovelvollisesta merkittävän omistusosuuden omistaville tahoille maksettujen korkojen määrä on vähintään 10 prosenttia kaikista konsernin ulkopuolelle maksetuista koroista. Lisäksi esityksessä ehdotetaan, että julkisyhteisön tilaamaa pitkän aikavälin julkista infrastruktuurihanketta toteuttavat osittain tai kokonaan yksityisomisteiset yhteisöt saisivat tietyin edellytyksin vähentää muuten vähennyskelvottomia nettokorkomenoja. FA lausuu ainoastaan koskien ehdotettua tasevertailuun perustuvan poikkeuksen muutosta.

FA pitää veronkiertämisen vastaisia toimenpiteitä lähtökohtaisesti tavoitteeltaan kannatettavina. FA huomauttaa kuitenkin, että nyt ehdotettu sääntely osuu väistämättä myös tilanteisiin, joissa verotettavaa tuloa ei pyritä keinotekoisesti siirtämään korkosuoritusten muodossa Suomen verotusvallan ulkopuolelle. FA toteaa, että yritystoiminnan pitkäjänteisen kehittämisen näkökulmasta on kestämätöntä, että yritysten toimintaan keskeisesti vaikuttavaa verosääntelyä kiristetään vuosittain.

1       Merkittävän omistusosuuden omistavien tahojen identifioiminen haastavaa ja uuden edellytyksen soveltuminen sattumanvaraista

Ehdotetun EVL 18 b §:n uuden 6 momentin mukaan tasevertailuun perustuva vapautus korkovähennysrajoituksesta ei soveltuisi, jos konsernitaseen merkittävän osuuden omistaville tahoille suoritettujen korkojen määrä on vähintään 10 prosenttia kaikista konsernin ulkopuolelle suoritetuista koroista.

Uuden EVL 18 b.6 §:n mukaan merkittävän omistusosuuden omistaviksi tahoiksi katsottaisiin ne, jotka omistavat välittömästi tai välillisesti vähintään 10 prosenttia verovelvollisen tai siihen etuyhteydessä olevan tahon pääomasta, äänioikeuksista tai joilla on oikeus vähintään 10 prosenttiin tämän voitosta. Lisäksi omistusosuutta tai oikeutta laskettaessaotetaan huomioon velkojaan etuyhteydessä olevan tahon välillinen tai välitön omistus verovelvollisessa. 10 prosentin omistusosuus täyttyy myös silloin, kun velkoja ja siihen etuyhteydessä oleva taho omistavat yhdessä vähintään 10 prosenttia verovelvollisesta tai siihen etuyhteydessä olevasta tahosta. Etuyhteys kahden tahon välillä muodostuu EVL 18 b §:n 2 momentin 3–5 kohdissa määritellyllä suoralla tai välillisellä 25 prosentin omistuksella.  

Verovelvollisen velkoja voisi siis muodostua sääntelyssä tarkoitetulla tavalla merkittävän omistusosuuden omistavaksi tahoiksi varsin monella tavalla ja esimerkiksi monien pienten välillisten omistusosuuksien yhteissummana. FA korostaa, että vaikka merkittävän omistusosuuden määritelmä perustuu aiempaan sääntelyyn, määritelmä on edelleen hyvin monimutkainen, ja on käytännössä todella vaikeaa määrittää esimerkiksi velkojan ja siihen etuyhteydessä olevan tahon välittömiä ja välillisiä omistuksia. Hallituksen esitykseen tulisikin lisätä selkeitä esimerkkejä siitä, miten omistusosuus verovelvollisesta laskettaisiin esimerkiksi silloin, kun velkoja ja siihen etuyhteydessä oleva taho omistavat välillisesti yhdessä osuuden verovelvolliseen etuyhteydessä olevasta tahosta.

FA:n käsityksen mukaan tasevapautukseen perustuvan poikkeuksen soveltuminen olisi ehdotetun sääntelyn myötä sattumanvaraista, kun tarkasteltava konsernin ulkopuolisten korkomenojen raja tapauskohtaisesti joko täyttyy verovelvollisen velkojan osalta tai ei. Esimerkkinä tästä, jos vaikka konsernin ulkopuolelle maksetut korkomenot jäävät matalalle tasolle verrattuna konsernin sisäisesti maksettuihin korkoihin, pienikin yksittäiselle konsernin ulkopuoliselle velkojalle maksettava korkojen määrä voi tarkoittaa, ettei tasetesti enää soveltuisi uuden nyt tarkasteltavan edellytyksen valossa. Tämä ei vaikuta tarkoituksenmukaiselta lopputulokselta.

2       Sääntelyn muuttaminen vuosittain ja ilman aiemman sääntelymuutoksen vaikutusarviointia ongelmallista

Hallituksen esitysluonnoksessa todetaan, että tasetestin edellisen, vuoden 2022 alussa voimaantulleen muutoksen vaikutuksia voidaan arvioida aikaisintaan vuoden 2023 lopussa. Ei ole hyvää veropolitiikkaa, että sääntelyä kiristetään uudelleen ennen kuin edellisten muutosten vaikutusta on edes voitu luotettavasti arvioida.  Vaikka lainsäädäntömuutoksen taustalla on sinänsä kannatettava tavoite, FA huomauttaa, että verolainsäädännön kehittämiseen kaivataan pitkäjänteisyyttä. Lainsäädännön muuttaminen epävarmana sen vaikutuksista vie pahimmillaan sääntelyä kauemmas halutusta lopputuloksesta, monimutkaistaa verotusta eivätkä valitut keinot auta haluttuun päämäärään pääsemisessä.

FINANSSIALA RY

Hannu Ijäs



Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan