Rikolliset saavat uhrin koukkuun mystiikalla ja todellisuudesta ammentavalla tarinalla. Valtaosassa sijoitushuijauksia hyödynnetään kryptovaluuttoja.
Pankkien vuoden 2024 huijaustilastoissa kalasteluhuijausten ohella sijoitushuijaukset kasvoivat rajusti. Suomalaiset menettivät sijoitushuijauksissa yhteensä yli 20 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen oli 24 prosenttia.
”Ehkä pahinta on, että erityisesti sijoitushuijauksissa iso osa tapauksista jää ilmoittamatta. Itsensä kovaksi kryptosijoittajaksi kokeva ei helposti myönnä pankille tai poliisille, että nyt tuli mokattua, vaan nielee tappionsa kaikessa hiljaisuudessa”, sanoo Finanssiala ry:n petos- ja rikostorjunnasta vastaava johtaja Niko Saxholm.
Erilaiset kryptovaluutat ovat mukana valtaosassa sijoitushuijauksia. Niihin liittyy mystiikkaa ja tietynlaista kapinallisuutta, ja historiassa on nähty toisinaan hurjia kasvulukuja. Tämä liittyy osaltaan kryptovaluuttojen luonteeseen: niiden arvo muodostuu odotuksista ja spekulaatioista, ei mistään todellisista arvonmuutoksista.
”Usein huijari väittää saaneensa kuuman vinkin tämän ja tuon kryptovaluutan tulevasta valtavasta arvonnoususta. Osalliseksi voi päästä toimimalla nopeasti. Ja salassa – rikolliset kehottavat olemaan kuuntelematta pankin varoitteluita ja tarvittaessa vaihtamaan pankkia”, Saxholm havainnollistaa.
Rikolliset tietävät, mitä tekevät. He seuraavat markkinoita niin, että saavat tarjouksensa taustalle uskottavan tarinan ja voivat perustaa tarjouksensa todellisiin markkinoiden muutoksiin. Rikolliset osaavat myös manipuloida sosiaalisen median tai hakukoneiden algoritmeja niin, että tarjoukset menevät otollisille henkilöille, joiden arvioidaan olevan kiinnostuneita pikavoitoista.
”Sekä somejätit että Googlen kaltaiset hakukoneet elävät mainostuloilla. Ne eivät ole kovin hanakoita poistamaan rikollisten maksamia mainoksia näkyviltä, vaikka niistä ilmoitettaisiin”, Saxholm sanoo.
Ennen kuumaan sijoitustarjoukseen tarttumista, kysy itseltäsi nämä kysymykset:
- Kuulostaako korkea tuotto pienellä tai olemattomalla riskillä epäilyttävältä?
- Miksi tässä on näin kova kiire?
- Miksi tätä mahdollisuutta tarjotaan juuri minulle?
- Voiko tämä olla liian hyvää ollakseen totta?
Suomalaisilta huijattiin vuonna 2024 yhteensä yli 107 miljoonaa euroa, joista pankit saivat pysäytettyä ja palautettua runsaat 44 miljoonaa. Yhdistävä tekijä monissa huijauksissa on, että jos tarjous kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se useimmiten ei ole totta.
Pankit ovat huijausten torjumisessa hyvin tehtäviensä tasalla, mutta kyse on jatkuvasta kilpajuoksusta yhä ovelampia ja kehittyneempiä huijausmenetelmiä vastaan. Huijarit kehittävät lähestymistapojaan samaa tahtia, kun pankit ja viranomaiset saavat väyliä tukittua.
”Rikollisten tarinat ja toimintatavat muuttuvat niin nopeasti ja usein, että pankit ja viranomaiset eivät pysty varoittamaan tarkasti huijausten sisällöistä. Tärkeää on olla hereillä: jos viesti edellyttää asiakkaalta kiireellisiä toimia ja vain siten voi päästä satumaisten voittojen äärelle, kannattaa miettiä, että kannattaakohan tähän nyt lähteä mukaan”, Saxholm painottaa.
Kirjoitus on julkaistu myös HS.fi-natiiviartikkelina.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Älä usko hyvää tarinaa – sijoitushuijarit hyödyntävät kryptovaluuttojen mystiikkaa
Pankki tai poliisi ei kysy pankkitunnuksia, huijari kysyy – kalasteluhuijausten määrä räjähti vuonna 2024
Ei tuumaakaan periksi huijareille – Maksamisen on oltava turvallista mutta toimivaa
Huijaukset rajussa kasvussa vuonna 2024 – pankit saivat pysäytettyä huijattuja maksuja yli 44 miljoonan euron arvosta
