- Vakuutusyhtiöiden konkurssitilanteisiin ei tarvita EU:n laajuisia järjestelyitä.
- Suomessa on jo voimassa laaja yhteistakuu lakisääteisissä vakuutuksissa, ja korvauksensaajilla on vakuutusyhtiön konkurssitilanteessa etusija.
- Vakuutusyhtiöiden kriisinratkaisua säätelevä IRRD-direktiivi vaatii arvioimaan vakuutustakuujärjestelmien yhteisten vähimmäisvaatimusten asianmukaisuutta EU:ssa.
- Tarkoitus on selvittää, pitäisikö EU:ssa säätää jotain yhteistakuujärjestelmistä ja jopa tarvetta EU:n laajuiselle järjestelmälle.
- Vakuutustoimialalla yksittäisen vakuutusyhtiön kriisit eivät tartu yhtä herkästi muihin yhtiöihin kuin esimerkiksi pankkisektorilla.
- Useissa jäsenmaissa vakuutusmarkkinat ovat hyvin keskittyneitä, joten nurin menneen yhtiön vajeiden rahoittamisesta voi seurata ongelmien tarttuminen muihin yhtiöihin.
- IRRD ja Solvenssi II -direktiivit minivoivat jo nyt vakuutusyhtiön konkurssin todennäköisyyden.
Vakuutusyhtiöiden yhteistakuujärjestelmä tarkoittaa sitä, että konkurssitilanteessa muut yhtiöt vastaisivat vakuutuskorvausten suorittamisesta. Suomessa lakisääteisissä vakuutuksissa on jo käytössä laaja yhteistakuu, joten yhteistakuujärjestelmän tarpeeseen ja laajuuteen on jo otettu kantaa. Millekään eurooppalaiselle yhteisjärjestelmälle ei ole tarvetta.
”EU-tasoista järjestelmien harmonisointia on pohdittu jo kohta kaksi vuosikymmentä. Hanke on aina kaatunut jäsenvaltioiden vastustukseen. EU:ssa vakuutusmarkkinat ovat pitkälti kansalliset, mistä hyvä esimerkki ovat toisistaan suuresti poikkeavat esimeriksi sen suhteen, mikä on yksityisten vakuutusyhtiön rooli työtapaturmien ja ammattitautien korvaamisessa”, toteaa Finanssiala ry:n johtaja Hannu Ijäs.
Suomessa on turvattu se, että lakisääteisissä vakuutuksissa korvauksensaajat saavat vakuutusyhtiön konkurssissa aina täysimääräisesti heille kuuluvat korvaukset. Tämä koskee myös ulkomaisen vakuutusyhtiön myöntämää vakuutusta. Lisäksi vapaaehtoisissa vahinkovakuutuksissa vahinkoa kärsineiden saatavat ovat etusijalla.
Vakuutusyhtiöiden kriisinratkaisua säätelevä IRRD-direktiivi edellyttää komissiolta arviota vakuutustakuujärjestelmien vaatimusten asianmukaisuudesta EU:ssa. Samalla on tarkoitus selvittää EU:n laajuista yhteistakuujärjestelmää.
Ijäs muistuttaa, että vakuutustuotteet vaihtelevat suuresti jäsenmaittain. Erityisesti henkilövakuutuksissa sekä sosiaaliturvan että verotuksen erot jäsenmaissa ovat johtaneet toisistaan poikkeavaan vakuutussuojan tarpeeseen ja sitä kautta tuoteratkaisuihin. Siksi yhteisen järjestelmän luominen olisi hyvin hankalaa ja tehotonta.
”Vakuutusalalla kriisit eivät myöskään tartu yhtä herkästi muihin yhtiöihin kuin esimerkiksi pankkisektorilla. Useiden jäsenmaiden vakuutusmarkkinat ovat hyvin keskittyneitä, joten nurin menneen yhtiön vajeiden rahoittamisesta voi seurata ongelmien tarttuminen muihin yhtiöihin.”
Lisäksi vakuutusasiakkaiden suojaamiseksi on jo olemassa toimivaa sääntelyä. IRRD ja Solvenssi II -direktiivit sekä vakuutusvelkojen etusijajärjestykset konkurssissa minivoivat jo nyt konkurssin todennäköisyyden ja sen vaikutukset vakuutettujen ja korvauksensaajien etuihin.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Asiakkaiden edut jo huomioitu vakuutusyhtiön konkurssissa – EU:n laajuiselle yhteistakuujärjestelmälle ei ole tarvetta
Sairauskuluvakuutusten määrä jatkaa kasvuaan – lähes 90 prosenttia suomalaisista uskoo joutuvansa kustantamaan hoivaansa yhä enemmän itse
Kukaan ei vakuuta tulessa olevaa taloa – Kalifornian palot ovat osoitus muuttuvan ilmaston riskeistä
Data on vakuutusten rakennusainetta – sen käytön harkitsematon rajoittaminen heikentäisi vakuutusturvaa
