Ahosniemi: Finanssialan kasvustrategian hyvät eväät jäävät torsoksi, ellei sääntelyä yksinkertaisteta ja järkevöitetä

Arno Ahosniemi ja Petteri Orpo
FA:n Arno Ahosniemi on tyytyväinen finanssialan kasvustrategia -työryhmän tuloksista, mutta pelkää niiden jäävän vajaiksi, jos samalla ei tehdä myös perusteellista arviota rahoitusmarkkinasääntelystä. Kuva: Lehtikuva / Valokuvaaja: Emmi Korhonen
  • Finanssialan kasvustrategiaa selvittänyt työryhmä on julkistanut politiikkasuosituksensa kasvun vauhdittamiseksi. Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi toimi hankkeen ohjausryhmässä.
  • Ahosniemi pitää työryhmän suosituksia monelta osin hyvinä, mutta peräänkuuluttaa rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarviota, joka oli alun perin määrä tehdä kasvustrategian yhteydessä.
  • Työryhmä suosittelee muun muassa listautumiskynnyksen madaltamista, kansankapitalismin ja talousosaamisen vahvistamista sekä sääntelyn muuttamista, jotta Suomesta voidaan luoda merkittävä rahastojen kotipaikka.
  • Suositukset perustuvat selvitykseen siitä, miten finanssiala voisi edistää nykyistä vahvemmin kestävää talouskasvua ja samalla luoda lisää työtä ja verotuloja Suomeen.

Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa sovittiin finanssialan kasvustrategian laatimisesta ja sen osana tehtävästä rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvioinnista. Työryhmä keskittyi erityisesti kasvuhakuisten yritysten riskirahoitukseen, piensijoittajan aseman parantamiseen ja kansalaisten talousosaamisen edistämiseen. Lisäksi tavoitteena oli tukea Suomen vaikuttamista EU:n pääomamarkkinaunionin kehittämisessä.

Finanssiala ry:n (FA) toimitusjohtaja Arno Ahosniemi on tyytyväinen, että finanssialan rooli Suomen kasvun moottorina on nyt tunnistettu ja toimia kasvun vauhdittamiseksi on löydetty. Valtiovarainministeriö julkisti finanssialan kasvustrategiaan liittyvän raportin torstaina 15.5.2025. Alan odotukset olivat kuitenkin raportin ehdotuksia korkeammalla.

“On tärkeää, että Suomen talouskasvun piristämiseksi on löydetty monipuolinen joukko erilaisia keinoja. Kasvua edistävät toimet jäävät kuitenkin torsoiksi, ellei rahoitusmarkkinoiden sääntelyä ryhdytä yksinkertaistamaan ja järkevöittämään. Sääntelyn järkevöittäminen edellyttää ensin rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvion laatimista. Arvio piti alun perin tehdä kasvustrategian yhteydessä. Onneksi hallitus linjasi puoliväliriihessään huhtikuussa, että arvio on tehtävä”, Ahosniemi korostaa.

Ahosniemen mukaan arvioinnissa tulisi keskittyä tunnistamaan kansallista lisäsääntelyä, joka vaikeuttaa kotitalouksien ja yritysten rahoitusta. Samalla varmistettaisiin sääntelyn yhdenmukaisuus keskeisiin verrokki- ja kilpailijamaihin nähden.

Suomesta merkittävä rahastojen kotipaikka EU:ssa

Ahosniemi kehuu työryhmän suosituksia kansankapitalismin ja talousosaamisen vahvistamiseksi.

”On hienosti oivallettu, että Suomesta voidaan luoda merkittävä rahastojen kotipaikka osana EU:n pääomamarkkinaunionia. Suomalaiset rahastot puolestaan tuovat investointeja Suomeen ja suomalaisiin yrityksiin. Lisääntyvä sijoittaminen kasvattaa valtion pääomatuloverotuloja, ja suomalaisen rahastoalan kasvun myötä kasvavat myös työllisyys ja yhteisöverotulot.”

Hyviä avauksia ovat kotimaisten pääoma- ja kasvurahastojen kasvuedellytysten parantaminen kohdennetuilla veromuutoksilla ja valtion rahoituspanostusten kohdentaminen voimallisemmin kasvun edistämiseen.

”On erinomaista, että on tunnistettu ja tunnustettu sijoittamisen sekä suomalaisten rahastojen merkitys talouskasvulle. Osakesäästötilin laajentaminen on yksi tehokas keino kasvattaa sijoittamisen suosiota.”

”Nyt nämä suositukset pitää vielä toteuttaa ja rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvio saada vauhdilla liikkeelle. Kasvutoimet ovat tekemistä vaille valmiit”, Arno Ahosniemi toteaa.

Jäikö kysyttävää?

|

Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan