- Komissio haluaa ehdotuksessaan määritellä käteisen rahan EU-lainsäädännössä ja huolehtia käteisen saatavuudesta ja käytettävyydestä.
- Jos sääntelyn seurauksena on käteisen määrän lisääntyminen, se uhkaa nostaa kuluttajien, yritysten ja yhteiskunnan kustannuksia.
- Käteisen määrää ei ole syytä kasvattaa ilman todellista kysyntää tai tarvetta.
- Suomessa ja muissa Pohjoismaissa käteisen käyttö on vähäisempää kuin muualla Euroopassa.
- Finanssiala ry ja Kaupan liitto ovat julkaisseet yhteisen katsauksen käteistilanteesta Suomessa. Linkki dokumenttiin uutisen lopussa.
Komissio suunnittelee uutta käteistä koskevaa sääntelyä. Jos sääntelyn seurauksena on käteisen määrän lisääntyminen, se uhkaa nostaa kuluttajien, yritysten ja yhteiskunnan kustannuksia. Käteisen määrää ei ole syytä kasvattaa ilman todellista kysyntää tai tarvetta.
Suomen Pankin kuluttajakyselyn mukaan suomalaisista vain seitsemän prosenttia käytti ensisijaisesti käteistä päivittäistavaroiden ostoon vuonna 2024. Pohjoismaissa käteistä käytetään vähemmän kuin Keski- ja Etelä-Euroopassa.
Suomessa varsinkin julkisella sektorilla käteisen käyttö on hyvin vähäistä: esimerkiksi terveydenhuollon maksut hoidetaan laskuttamalla eikä käteinen kelpaa esimerkiksi joukkoliikennevälineissä.
”Suomessa vähittäismaksaminen perustuu ennen kaikkea digitaalisille maksutavoille, kuten korttimaksamiseen. Käteiselle on paikkansa, mutta sen määrän kasvattaminen ilman todellista tarvetta voi lisätä kustannuksia”, toteaa Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Kirsi Klepp.
Käteisen käyttöä on Suomessa vähentänyt ennen kaikkea kuluttajakysynnän muutos.
”Kuluttajat suosivat digitaalisia maksutapoja, ja palveluiden tarjoajat vastaavat kysyntään. Vaikka käteisen määrää kasvatettaisiin kuinka, ei se lisäisi sen käyttöä.”
Klepp muistuttaa, että käteisen tarvetta vähentää myös se, että henkilöltä toiselle maksaminen siirtyy yhä enemmän digitaalisiin palveluihin, kuten Vipps MobilePay ja Siirto sekä eurooppalaiset EuroPa ja EPI.
Käteisen käyttöä perustellaan usein erityisryhmien, kuten ikääntyneiden tarpeilla. Käteinen ei edelleenkään ole katoamassa, mutta liian innokas ohjaaminen käteisen käyttöön aiheuttaa syrjäytymistä digitaalisista palveluista, jotka ovat nykyään välttämättömiä oman talouden hoidossa tai esimerkiksi omien terveystietojen tarkastelussa. Tämä pätee erityisesti nuoriin.
”Digitaalisuus mahdollistaa erityisryhmille aidosti yksityisiä ja räätälöityjä palveluita ja siten vahvistaa heidän osallisuuttaan. Erityisryhmien tuomista digitaalisten palveluiden piiriin tulee tukea, eikä ohjata ihmisiä niistä pois. Käteisen määrän kasvattaminen ei lisää yhdenvertaisuutta.”
Käteiselle on paikkansa – myös tulevaisuudessa
Kaikki eivät voi tai halua käyttää sähköisiä palveluita tai perinteisiä pankkipalveluita, joten käteinen säilyy vaihtoehtona myös tulevaisuudessa. Yksityinen sektori on sitoutunut vahvasti käteispalveluiden ylläpitämiseen.
Käteisen vähetessä Ja kustannusten kohotessa käteisjärjestelmän markkinaehtoinen ylläpitäminen voi kuitenkin muuttua kannattamattomaksi. Kleppin mukaan keskuspankille tulisi harkita suurempaa roolia. Joissain maissa askeleita tähän suuntaan on jo otettu.
”Käteinen tuskin katoaa koskaan, mutta sen määrä vähenee ja sen seuraava ilmentymä voi olla digitaalinen euro. Viime kädessä tulevaisuuden maksamisen, tapahtui se sitten kortilla, mobiililla tai käteisellä, määräävät kuluttajat ja heidän tarpeensa”, Klepp summaa.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Käteinen raha ei ole katoamassa – sen määrää ei pidä kasvattaa ilman todellista kysyntää tai tarvetta
Hallitus luopumassa rahapelien hyödyttömistä maksuliikenne-estoista – Resurssit parempaan käyttöön
FA:n jäsenpankeilta suositus pikamaksuasetuksen velvoittamaan maksunsaajan tarkistamiseen
Käteisellä on pitkä historia vallanpitäjän monopolina, eikä sen tarina ole vielä ohi