- Finanssiala ry (FA) on julkaissut eriävän mielipiteen valtiovarainministeriön mietintöön pankkilainsäädännön uudistamisesta.
- FA on mukana uudistusta valmistelevassa valtiovarainministeriön työryhmässä.
- Finanssialan mielestä Suomen on otettava käyttöön vähäriskisiä asuntolainoja koskeva sääntelyoptio.
- Lisäksi laissa on säilytettävä nykyinen viiden prosentin enimmäismäärä järjestelmäriskejä koskevalle lisäpääomavaatimukselle.
- Vaatimus tulee lisäksi perustella seikkaperäisesti, jos se asetetaan.
- Hankalasti ennakoitavat lisäpääomavaatimukset heikentävät pankkien mahdollisuuksia rahoittaa kotitalouksia ja yrityksiä.
Valtiovarainministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle työryhmämietinnön ja lakiesitysluonnoksen, jolla toimeenpannaan kansallisesti luottolaitosdirektiiviin ja EMIR-direktiiviin tehtyjä muutoksia. FA:n edustaja työryhmässä on antanut eriävän mielipiteen mietinnöstä. Mietinnössä esitetään muun muassa pankkien järjestelmäriskipuskurivaatimusta koskevan viiden prosenttiyksikön enimmäismäärän poistamista laista.
”Järjestelmäriski on pankkien vakavaraisuussääntelyssä epätarkasti määritelty ja vaikeasti hahmotettava käsite. Epämääräisyyden takia näihin riskeihin liittyvät lisäpääomavaatimukset ovat hankalasti pankkien ennakoitavissa. Tämä voi pahimmillaan vaarantaa pankkien oikeusturvan. On erittäin tärkeää, että viranomaisten harkintavallalle on laissa asetettu selkeä numeerinen yläraja ja että vaatimukset ovat seikkaperäisesti perusteltuja”, muistuttaa FA:n johtava lakimies Olli Salmi.
Hankalasti ennakoitavat lisäpääomavaatimukset heikentävät pankkien mahdollisuuksia rahoittaa kotitalouksia ja yrityksiä.
Pankeille määrättävän järjestelmäriskipuskurivaatimuksen enimmäismäärä tulee FA:n mielestä säilyttää viidessä prosentissa, kuten nykyisessä luottolaitoslaissa on.
EU-neuvotteluissa Suomen kannattama asuntolainoja koskeva kansallinen optio tulee FA:n mielestä ottaa viipymättä käyttöön. Optio koskee mahdollisuutta ottaa Suomelle tyypilliset alhaisen riskin asuntolainat huomioon vakavaraisuuslaskennassa niihin kohdistuvan todellisen riskin mukaisesti.
”Toinen, niin sanottua konsolidoitua laskentatasoa koskeva optio järkevöittää ja tehostaa pankkien vakavaraisuuslaskentaa. Tämä optio on jo otettu käyttöön, mikä on perusteltu ratkaisu”, Salmi toteaa.
Salmi kuuluu valtiovarainministeriön pankkilainsäädännön uudistamista pohtivaan työryhmään. Työryhmän keskeisinä tavoitteina on panna EU-sääntelyä täytäntöön Suomessa sekä ajantasaistaa kansallista pankkilainsäädäntöä. Taustalla on Baselin pankkivalvontakomitean sääntelystandardien uudistus, niin sanottu Basel III.
Jäikö kysyttävää?
|Ota yhteyttä aiheen asiantuntijaan
Janoatko lisää?
Tähän aiheeseen liittyviä uutisia ja kolumneja
Finanssiala: Pankkilainsäädännön uudistuksessa on otettava huomioon pankkien mahdollisuudet rahoittaa yrityksiä ja kotitalouksia
Ahosniemi: Finanssialan kasvustrategian hyvät eväät jäävät torsoksi, ellei sääntelyä yksinkertaisteta ja järkevöitetä
Pankkisektori säilyi vakaana, vakuutusyhtiöillä yllätyksetön vuosi – tutustu vakuutus- ja pankkisektorien vuosikatsauksiin
”Rahastolainsäädännössä samojen sääntöjen pitäisi toimia kaikkialla”
