Alivakuutussihteerin toisessa jaksossa käsitellään henkivakuutusta. Miksi henkivakuutuksen voisi ottaa elämän varalle? Millainen on henkivakuutuksen historia? Aikoinaan henkivakuuttaminen on ollut suorastaan aatteellista toimintaa – mutta mitä sitten tapahtui? Vastauksia tarjoavat podcastissaan vanhempi ja nuorempi alivakuutussihteeri Esko Kivisaari ja Jussi Karhunen.
Alivakuutussihteeri-podcastin toisessa jaksossa pohditaan, mikä henkivakuutus oikeastaan on. Sen voi ottaa sekä elämän että kuoleman varalle – kuoleman varalle ottaminen on ymmärrettävää, mutta pitkään eläminenkin on riski, joskin toivottu sellainen. Silloin henkivakuutus toimii vanhuuteen varautumisen tuotteena ja eläkkeen täydentäjänä.
”Alun perin henkivakuutuksia otettiin enemmän juuri vanhuuden varalle. Kuolemanvaraturva henkivakuutuksiin liitettiin vasta myöhemmin”, Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja ja ohjelman vanhempi alivakuutussihteeri Esko Kivisaari kertoo.
Aikoinaan henkivakuutus nähtiin suorastaan aatteellisena tuotteena, ja sitä markkinoitiin varsin paatoksellisella äänensävyllä. Esimerkiksi 50-luvulla mainonnassa saatettiin vedota perheenäiteihin ja vannottaa heitä varmistamaan, että perheenelättäjämies on ottanut perheen turvaksi henkivakuutuksen. Henkivakuutus koettiin yhteisön tapana jakaa kuoleman riskiä, mutta sittemmin ajatus on painunut unholaan.
Bonuksena podcastissa on tarjolla vuosisadan alkupuolen uskomattoman arkistolöydöksen, Vakuutusmiesten marssin, sanoituksia. Vaikka itse marssi on melkoinen kuriositeetti, kertoo se osaltaan siitä, miten vakuuttaminen on aikoinaan nähty nykyistä voimakkaammin osana vastuullista yhteiskunnallista toimintaa.
Alivakuutussihteeri on Finanssiala ry:n tuore podcast. Sitä vetävät Esko Kivisaari, Finanssiala ry:n varatoimitusjohtaja ja ohjelman vanhempi alivakuutussihteeri sekä Jussi Karhunen, Finanssiala ry:n asiantuntija ja ohjelman nuorempi alivakuutussihteeri. Edellinen jakso käsitteli vakuutuslääkäreitä.
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
