EK:n Suominen: Ilman talouskasvua ja investointeja olemme jumissa vanhoissa ympäristöä tuhoavissa rakenteissa

Kun taloutta lähdetään koronakriisin jälkeen nostamaan jaloilleen, ei pidä unohtaa ilmastonmuutoksen torjuntaa ja kestävyyttä. Elinkeinoelämän Keskusliiton EK:n lakimies Santeri Suominen korostaa kestävän talouskasvun tärkeyttä. On varmistettava, että yritykset pystyvät tulevaisuudessa yhä helpommin investoimaan kohti hiilineutraalia taloutta.

”Talouden jälleenrakentaminen kuulostaa siltä, että pystyttäisimme samat rakenteet uudelleen. Puhuisin mieluummin uudelleenrakentamisesta: uutta ja erinäköistä. Siitähän tässä on kyse”, Suominen sanoo. Yksi uudelleenrakentamisen edellytyksistä on Suomisen mukaan kestävän talouskasvun mahdollistaminen. Ilman kasvua siirtyminen pois fossiilisilla polttoaineilla käyvästä taloudesta on mahdotonta. ”Ilman talouskasvua investoinnit hyytyvät ja hyvinvointi vaarantuu. Sitten olemme jumissa vanhoissa tuhoisissa rakenteissa”, Suominen sanoo. Suominen työskentelee EK:n Brysselin-toimistossa ja on seurannut läheltä EU:n erilaisten kestävän rahoituksen hankkeiden, kuten Green Dealin kehittymistä. Green Dealin tarkoitus on tuoda ennustettavuutta kestävää ja vihreää kehitystä koskevalle sääntelylle. Suomisen mukaan tärkeää olisi nyt vauhdittaa hyvään suuntaan lähtenyttä kehitystä. ”Maailmalla oleva raha, joka on sitoutunut olemaan sijoittamatta fossiiliteollisuuteen, lisääntyy koko ajan. Tämä raha pitää saada kohdistettua kestäviin ja tuottaviin kohteisiin.”

Mikä on vastuullista?

Sitkeä myytti, että vastuullinen liiketoiminta ja hyvä tuotto olisivat toistensa vaihtoehtoja saa Suomisen huokaisemaan. Päinvastoin ne ovat edellytyksiä toisilleen. Eivät sijoittajat hae vain pikavoittoja vaan ymmärtävät katsoa myös nenäänsä pidemmälle. ”Miten kestävä voi olla yritys, joka tuottaa vuodesta toiseen tappiota?” Suominen kysyy. ”Eivät sijoittajatkaan ihan avuttomia ole.” Suominen korostaa, että mikään yritys ei voi ajatella liiketoiminnassaan vain voitontuottamista osakkeenomistajille välittämättä muista sidosryhmistä tai pidemmän aikavälin strategiasta. ”Ainoastaan taloudellista voittoa omistajilleen tavoitteleva menestyvä yhtiö on taruolento.” Ensi vuoden lopulla tulee voimaan sääntely sijoituskohteiden kestävyysluokitteluista eli niin sanottu taksonomia-asetus. Sekä suomalainen finanssiala että EK:n Suominen tervehtivät ilolla kestävän yritystoiminnan määrittelyä yhdenmukaistavaa sääntelyä. ”Kestävyysluokittelu parantaa yrityksen mahdollisuuksia kerätä rahoitusta investoinneilleen kohti hiilineutraalia taloutta.” Suominen teroittaa, että kestävää rahoitusta tulee ehdottomasti edistää markkinaehtoisesti ja kannustavasti. Tätä vastaan sotivia mustia tai ruskeita listoja ei-suositeltavista sijoituskohteista ei Suomisen mukaan tarvita. ”Julkinen valta ei saa valita voittajia. Sen sijaan sijoittajalle tulee tehdä mahdollisimman helpoksi suunnata rahansa kestävästi ja arvioida, onko kyse viherpesusta vai onko sijoituskohde tosissaan. Juuri tässä taksonomia-asetus on askel oikeaan suuntaan.”

Yritystukien katsottava pitkälle

Finanssiala ry:n kansalaiskyselyssä 57 prosenttia vastaajista oli sitä mieltä, että koronakriisin haittoja lieventävien yritystukien yksi kriteeri pitäisi olla ilmastonmuutoksen hillintä. Suominen pitää ajatusta oikeansuuntaisena mutta vaikeasti toteutettavana etenkin lyhyellä aikavälillä. ”Miten vaikkapa Helsingin keskustassa olevan ravintolan ilmastotoimia mitattaisiin?” Suominen näkee juuri nyt yritystuissa kaksi ulottuvuutta. ”Suorilla tuilla halutaan välttää akuutti kassakriisi, mihin ilmastonmuutoksen kytkeminen on hankalaa. Pidemmällä aikavälillä ympäristöasiat korostuvat. Yritystukien tulee olla linjassa muun politiikan kanssa: ilmastonmuutoskriteerit tulee siis ehdottomasti ottaa huomioon pitkän aikavälin tukia myönnettäessä.” Finanssiala ry on Elinkeinoelämän Keskusliiton jäsen.