Eläkkeiden ei uskota yksin riittävän vanhuuden hoivapalveluihin

Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan sekä kansalaiset että poliittiset päättäjät suhtautuvat epäilevästi siihen, että lakisääteinen eläke yksin riittäisi rahoittamaan ihmisten hoivapalvelut 80 ikävuoden jälkeen. Omaehtoisesta varautumisesta vanhuuden varalle halutaankin tehdä nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa.

Kansalaisten ei uskota pystyvän tulevaisuudessa hankkimaan tarvitsemiaan hoivapalveluja lakisääteisen eläkkeen turvin. Poliittisista päättäjistä selvä enemmistö, kaikkien puolueiden osalta yli 60 prosenttia vastaajista, uskoo näin. Kansalaisten parissa erityisesti nuoremmissa ikäluokissa ei uskota lakisääteisten eläkkeiden riittävän hoivapalveluiden rahoitukseen. Kun 60–79 –vuotiaista kansalaisista vielä 35 prosenttia uskoo eläkkeensä riittävän myös hoivapalveluihin 80-vuotiaana, 18–29-vuotiaiden osalta lukema on enää 18 prosenttia. Tiedot selviävät Aula Researchin marraskuussa poliittisille päättäjille kohdistetusta tutkimuksesta sekä IRO Researchin viime keväänä tekemästä Vakuutustutkimuksesta. Molempien tutkimusten toimeksiantajana on Finanssialan Keskusliitto (FK).

Poliittisten päättäjien mielestä tarve omaehtoiseen varautumiseen ikäihmisten hyvinvoinnin rahoituksessa lisääntyy tulevaisuudessa selvästi – jopa 78 prosenttia päättäjistä uskoo omaehtoisen varautumisen lisääntyvän. Sekä kansalaiset että poliittiset päättäjät kokevat myös voimakkaasti, että omaehtoisesta varautumisesta vanhuuden varalle pitäisi tehdä nykyistä helpompaa ja houkuttelevampaa. Molemmissa vastaajaryhmissä näin ajattelee yli 70 prosenttia vastaajista.

Varallisuus ei saisi korottaa asiakasmaksuja

Suomalaiset ovat valmiita käyttämään omaa varallisuuttaan hyvinvointinsa rahoitukseen, mutta eivät halua tähän pakkoa. Kansalaiset ovat vahvasti sitä mieltä, että omistusasunto tai muu varallisuus ei saisi jatkossakaan korottaa kunnallisten hoivapalveluiden asiakasmaksuja. Vakuutustutkimuksessa vastaajista 78 prosenttia vastasi kieltävästi tätä koskeneeseen kysymykseen. Tällaista vaihtoehtoa väläyteltiin toissa vuonna hallituksen rakennepoliittisessa valmistelussa. Päättäjistä 59 prosenttia vastustaa varallisuuden huomioimista kunnallisissa hoivamaksuissa.

FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kaupin mukaan maksukykyä omaavien kansalaisten on otettava nykyistä enemmän taloudellista vastuuta hyvinvointinsa rahoituksesta. ”Tämä pitää tapahtua ehdottomasti vapaaehtoisesti eikä pakolla. Kansalaiset ja päättäjät tiedostavat myös omaehtoisen varautumisen tärkeyden. Lainsäädännössämme on lukuisia epäkohtia, jotka vaikeuttavat kansalaisten omaa varautumista vanhuuteen. Kertamaksuisilta ja muilta ei-verovähennyskelpoisilta eläkevakuutuksilta on poistettava nykyinen rankaiseva verotus. Tämä hyödyttäisi koko yhteiskuntaa: kansalaisten valintamahdollisuudet kasvaisivat, ja kansantalous saisi virtaa, kun passiiviset pääomat lähtisivät liikkeelle.”

”Lisäksi kunnallinen palvelusetelijärjestelmä pitää yhtenäistää ja sen käyttöä laajentaa. Kansalaisten omaehtoinen vastuunotto hyvinvoinnistaan helpottuisi ja myös julkisen sektorin taakka kevenisi, kun yksityinen sektori voisi aidosti tukea julkista palvelutuotantoa”, Kauppi jatkaa.

Myös poliittisten päättäjien parissa tunnistetaan tarve yhtenäistää palvelusetelijärjestelmää. Jopa 82 prosenttia päättäjistä on sitä mieltä, että palvelusetelijärjestelmä kaipaa Suomessa yhtenäistämistä. Mielipiteet ovat yhteneviä kaikissa poliittisissa puolueissa. Lisäksi 70 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että palvelusetelijärjestelmää tulisi laajentaa. Järjestelmän laajentaminen jakaa kuitenkin mielipiteitä puoluekentällä oikeiston ja vasemmiston välillä.

Aula Research Oy toteutti poliittisten päättäjien parissa tehdyn tutkimuksen Finanssialan Keskusliiton toimeksiannosta. Tutkimuksen otos (N=1222) kerättiin sähköisellä kyselyllä ja puhelinhaastatteluin aikavälillä 22.10.-17.11.2014. Otos edustaa Manner-Suomen poliittista kenttää puolueittain ja maakunnittain. Kansalaisten parissa tehdyn tutkimuksen toteutti IRO Research aikavälillä 3.-16.4.2014. Tutkimuksen otos (N=1000) edustaa mannersuomalaisia 18–79-vuotiaita henkilöitä sukupuolen, iän ja vanhan läänijaon mukaan.

Omaehtoinen varautuminen vanhuuden varalle
Lisätietoja:
Tuomo Yli-Huttula, viestintä- ja yhteiskuntasuhdejohtaja, Finanssialan Keskusliitto, puh. 020 793 4270
Juha Vekkilä, tutkija, Aula Research Oy, puh. 050 352 5335