Rahanpesun selvittelykeskukset seuraavat huonosti pankkien tekemiä ilmoituksia epäilyttävästä liiketoimesta, huomauttaa CEPS-ajatushautomo raportissaan. Raportissa myös peräänkuulutetaan turvallista tiedonvaihtoa julkisen ja yksityisen sektorin välille. Ajatushautomo arvioi, että rahanpesun kautta kulkee vuosittain jopa 5 prosenttia maailman bruttokansantuotteesta.
”Nykyisessä tilanteessa jokainen pankki näkee kokonaistilanteesta vain kapean siivun. Tietoja vaihtamalla saataisiin muodostettua isompi kuva siitä, mihin ja kenelle hämärää rahaa pakkautuu”, sanoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Mika Linna.
CEPS-työryhmän puheenjohtaja Eero Heinäluoma kehaisee tiedotteessa sitä, että myös finanssimaailma toivoo yhtenäistä lainsäädäntöä ja sen johdonmukaista toteuttamista kaikissa EU-maissa.
”Systeemin uudistaminen on välttämätöntä, sillä laaja valvontatyö syö resursseja mutta johtaa kovin vaatimattomiin tuloksiin. Pelkästään suurimpien pankkien arvioidut hallintokulut nousevat EU:n tasolla miljardeihin ja samaan aikaan rahanpesusta saadaan kiinni vain reilu prosentti.”
FA:n Linna allekirjoittaa Heinäluoman pohdinnat: Pankit tekivät vuonna 2019 yli 10 000 rahanpesuilmoitusta. Näistä kuitenkin vain marginaalinen osuus johti esitukintaan tai syytteeseen. Rahanpesun torjuntaan käytetään suomalaisissa finanssilaitoksissa vuosittain vähintään satoja henkilötyövuosia ja jopa yli 100 miljoonaa euroa.