Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Kestävyysdata hyödyksi kestävän kehityksen edistämiseen

Kestävyysdata hyödyksi kestävän kehityksen edistämiseen

​Vastuullista sijoittamista hidastaa usein vaikeus tunnistaa ja vertailla, mitkä sijoituskohteet ovat kestäviä ja vastuullisia. Siksi kestävälle toiminnalle täytyy luoda yhteismitalliset indikaattorit, jotka tekevät kestävyyden toteutumisen tai sille haitallisen toiminnan näkyväksi. ”Se, mitä mitataan, otetaan myös huomioon päätöksenteossa”, painotti europarlamentaarikko Sirpa Pietikäinen kestävään rahoitukseen ja kestävyysdataan pureutuneessa webinaarissa 11. kesäkuuta.

Pietikäinen puhui Finanssiala ry:n (FA), Hanken Svenska handelshögskolanin, Finance Denmarkin ja Finance Norwayn yhdessä järjestämässä virtuaalitilaisuudessa, jossa käsiteltiin kestävyysdatan, eli niin kutsutun ESG-datan hyödyntämismahdollisuuksia kestävän kehityksen edistämisessä. ESG on lyhenne sanoista environmental, social ja governance ja se mittaa, miten hyvin yritykset ovat ottaneet huomioon ympäristö- ja yhteiskuntavastuun sekä hyvän hallintotavan ja millaisia vaikutuksia niiden toiminnasta aiheutuu ympäristölle ja yhteiskunnalle.

EU:ssa on viimeisen vuoden aikana valmistunut useampia kestävää rahoitusta edistäviä lakihankkeita. Pietikäinen sanoo toivovansa komission uudelta kestävän rahoituksen strategialta kokonaisvaltaista tarkastelua yritysten raportointiin, luottoluokittajien toimintaan ja pankkisääntelyyn.
Komission ympäristöosaston virkamies Lars Müller konkretisoi Pietikäisen esiin tuomaa ajatusta, että kestävyystekijät täytyy mitata ja arvottaa, jotta ne voidaan huomioida taloudessa ja päätöksenteossa. 
 
”Vaikka yritysten ESG-raportointi on kasvanut voimakkaasti viime vuosina, suurin osa raportoinnista kertoo yritysten toiminnoista ja tavoitteista, mutta ei suoriutumisesta kestävyyden toteuttamisessa. Jotta yrityksiä voi aidosti vertailla niiden kestävyyden suhteen, tarvitaan tietoa siitä, mitä seurauksia niiden toiminnasta aiheutuu”, sanoo Müller. 

Müllerin mukaan pelkät mittaustuloksetkaan eivät vielä riitä positiivisten muutosten tekemiseen, vaan tarvitaan ymmärrys syy-seuraussuhteista, jotta tiedetään, miten toimia paremmin. ESG-data täytyy oppia arvottamaan niin, että sitä voi käyttää yhtenä mittarina talouslukujen rinnalla yrityksiä arvioitaessa.
Komission rahoitusmarkkinoista vastaavan pääosaston yksikönjohtaja Martin Spolc totesi komission tarkastelevan kestävyysriskejä jatkossa niin kutsutun kaksinkertaisen olennaisuusarvioinnin (double materiality) kautta. Tämä tarkoittaa, että kestävyystekijöiden olennaisuutta ei pidä arvottaa vain niiden yritykselle tai sijoitukselle aiheuttavien vaikutusten kautta, vaan osana olennaisuusarviota pitää olla yrityksen tai sijoituksen vaikutukset kestävyydelle. 

”Kestävyydessä pitää jatkossa huomioida ilmaston ja ympäristön lisäksi entistä vahvemmin myös sosiaalinen vastuu ja hyvä hallinto”, Spolc sanoi. 

Finanssiala ry (FA) on jo aiemmin ehdottanut, että EU:n pitäisi perustaa ESG-datarekisteri, josta selviäisi, miten hyvin yritykset ovat ottaneet huomioon ympäristö- ja yhteiskuntavastuun sekä hyvän hallintotavan, ja millaisia vaikutuksia niiden toiminnasta aiheutuu ympäristölle ja yhteiskunnalle.