Talousgurut Mäntyniemessä: Miten presidentti sijoittaa?

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö arvioi omia sijoituksiaan riskisijoituksiksi, mutta on halunnut tukea sijoituksillaan suomalaista yritystoimintaa. Niinistön mielestä kansalaisten taloustaitoihin liitetään nykyisin turhaa mystiikkaa. Talousgurut Tuukka Tuomikoski ja Väinö Tuovinen saivat tilaisuuden haastatella Niinistöä Talousgurut-podcastiin.

”En ole kovin hyvä kertomaan sijoittamisesta, sillä minulle ei ole tarttunut sellaista ajatusta, että pitäisi tehdä mahdollisimman paljon rahaa”, aloittaa tasavallan presidentti Sauli Niinistö, kun talousgurut Tuukka Tuomikoski ja Väinö Tuovinen kysyvät presidentin sijoitusstrategioista.

”Jos katsoo minun sijoituksiani, niin joku saattaisi pitää niitä hurjina riskisijoituksina – ja varmasti takkiin tuleekin! – mutta on minulla traditionaalisia pörssiosakkeitakin”, presidentti Niinistö kertoo. Sijoitusten riskipitoisuus tulee Niinistön mukaan halusta sijoittaa uuteen suomalaiseen osaamiseen ja uusien asioiden kehittämiseen.

Merkittävistä yhteiskunnallisista tehtävistä johtuviin jääviysongelmiin presidentti Niinistö on suhtautunut vakavasti. ”Kun tulin valtiovarainministeriksi, olin sillä tavalla ortodoksinen, että putsasin sijoitussalkkuni kokonaan. On syytäkin, sillä valtiovarainministerinä kuulee kaikenlaista.”

Presidenttiaikana sama linja on jatkunut kansallisesti merkittävien yhtiöiden kohdalla, joiden kanssa presidenttinä joutuu tekemisiin esimerkiksi vienninedistämismatkoille valittavien henkilöiden kohdalla.

”Taloustaidot eivät ole mitään tähtitiedettä”

Presidentti Niinistön mielestä taloustaidoista puhutaan nykyisin turhan juhlavasti. ”Taloustaidot eivät ole tähtitiedettä, se on hyvin alkeellista”, hän toteaa. Hänen mukaansa olisi olennaista, että jokainen ymmärtäisi oman elämänsä taseen, vaikkei itse termi olisikaan tuttu. ”Ei se suurta taidokkuutta vaadi ymmärtää, että rahat loppui nyt”, presidentti kuvailee.

”Millä eväillä Aarosta tehdään tulevaisuudessa Talousguru?” kysyi talousguru Väinö Tuovinen viitaten presidentin jälkikasvuun. Presidentti ei nähnyt moiseen tarvetta.

”Ei hänestä tarvitse tehdä talousgurua – kaikella kunnioituksella teille! Se on uranvalintakysymys. Luulen, että hän oppii, että rahan ansaitseminen ja kuluttaminen on ihan tavallista elämää, ihan kuten syöminen. Sitä hieman mielestäni mystifioidaan”, presidentti tuumaa.

Tiukan talouskurin miehenä tunnetuksi tullut presidentti ei karsasta velanottoa, kunhan sen kohteet ovat järkevät: asunto, auto ja muut tarpeelliset hankinnat. Jopa lomamatka, jos hallitsee taloutensa niin, että on selvä suunnitelma, miten matkavelka myöhemmin maksetaan.

”Kyllä sitten voi syntyä niinkin kiusallisia tilanteita, että rahat yksinkertaisesti loppuvat ja tarvitsee velkaa. On hyvä, että niihinkin tilanteisiin saa apua.”

Pikavippien osalta Niinistö on korkokattojen kannalla

Yhtenä syynä pikavippien ottamiseen Niinistö näkee ympäristön sosiaalisen paineen ja pikavippien mainonnan, jolla annetaan ymmärtää, että vippien ottaminen on normaalia ja sen jälkeen elämä on ainakin hetken verran kivaa.

”Nuoruudessani oli helpompaa, sillä kun jotain puuttui, niin monelta muultakin puuttui. Jos lätkäkaukalossa jollakin oli hanskat, niin eivät hanskattomat murehtineet omaa olemistaan. Jos hanskoja ei ollut, kuului kuitenkin enemmistöön.”

Pikavippitoimintaa presidentti suomii tiukoin sanakääntein ja ilmoittautuu pikavippien tiukemman sääntelyn kannattajaksi. ”Meillähän on sellainenkin termi, kuin kiskominen. En väitä, että sitä harjoitettaisiin, mutta kyllä joskus kuulee sellaisia korkoprosentteja, että ne ovat aika yllättäviä. Kyllä minä olen säädettyjen korkokattojen kannalla.”

Kuuntele koko Talousgurut Mäntyniemessä -podcast-jakso Soundcloudista

Kuva: Matti Porre, tasavallan presidentin kanslia