Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > 1300 miljardia euroa Britanniasta lähteneitä varoja, neljä miljardia suoria kuluja ja satoja tuhansia työpaikkoja – valtaosa brexitin ongelmista ja kuluista on silti vasta tulossa

1300 miljardia euroa Britanniasta lähteneitä varoja, neljä miljardia suoria kuluja ja satoja tuhansia työpaikkoja – valtaosa brexitin ongelmista ja kuluista on silti vasta tulossa

​Vuosien brexit-saaga on antanut rahoitusmaailmalle aikaa varautua muutoksiin. Mutta brexitin todelliset taloudelliset vaikutukset nähdään vasta monen vuoden päästä. Oli EU:n ja Britannian tuleva suhde millainen tahansa, moni asiaa säilyy Lontoon Cityn käsissä, mutta EU:n ikeestä Britannia ei vapaudu.

Brexit tuhoaa Lontoon Citystä vähintään 75 000 työpaikkaa ja Britannian finanssisektorilta 200 000, kun pankit siirtävät toimintojaan pois Britanniasta.

Yhdysvaltalaisen Oliver Wyman -konsulttiyhtiön synkät ennusteet olivat shokki Lontoon finanssimaailmalle Britannian EU-äänestyksen jälkeen vuonna 2016. Monet muut asiantuntijat seurasivat perässä povaten Lontoon Cityn romahdusta.

Lontoon City on hyötynyt EU:n sisämarkkinoista vuosikymmenten ajan. Ei siis ihme, että Britannian finanssisektori oli ollut kansanäänestyksen alla vahvasti sitä mieltä, että Britannian pitää jäädä EU-jäseneksi.

Mutta britit tahtoivat toisin ja EU-ero oli koitumassa maailman johtavan kansainvälisen finanssikeskuksen turmioksi.

Brexit-vitkuttelu antoi mahdollisuuden varautua

Vaan kuinkas sitten kävikään.

Seurasi vuosikaupalla vitkuttelua, vääntöä ja poliittista farssia. Mutta samalla pitkästä brexit-saagasta näyttää seuranneen jotain hyvääkin.

”Koska eroprosessi on kestänyt niin kauan, yrityksillä on ollut aikaa tehdä päätöksiä, varautua ja siirtää eurobisnestä hallitusti pois Lontoosta, sikäli kun se on ollut tarpeen”, selittää Nordean vanhempi analyytikko Sanna Kurronen.

Brexitin yhteydessä on viime vuosina puhuttu yllättävän vähän finanssisektorista. Pohjois-Irlannin rajakysymys, kalastus ja lukuisat muut teemat ovat nousseet paljon isommiksi ongelmiksi.

Tilanne onkin Kurrosen mukaan finanssialalla hyvin hallussa.

Yksi esimerkki ovat johdannaissopimusjärjestelyt, jotka hoidetaan Lontoon arvopaperiselvityksen kautta.

Isot selvittelykeskukset ovat käytännössä kaikki Lontoossa. Brexitin takia kaikki johdannaissopimukset on pitänyt siirtää juridisesti EU-alueelle. Tarvittavien sopimusmuutosten tekeminen on ollut valtava urakka, mutta brexitin venyminen on antanut tälle työlle lisäaikaa.


Brexit-vitkuttelusta seurasi jotain hyvääkin: toimijoilla on ollut aikaa varautua muutoksiin. kuva: Euroopan komissio

Myös Euroopan keskuspankin (EKP) pääjohtaja Christine Lagarde viestitti tammikuussa lehdistötilaisuudessa, ettei syytä huoleen ole. Alan toimijoiden brexit-varautumissuunnitelmat ovat vakaat ja valmiit.

Eikä sitä jopa sadan tuhannen työpaikan katoamista ole tapahtunut.

”Henkilömäärässä mitattuna määrät ovat paljon pienempiä kuin aluksi ennustettiin”, toteaa Nordean brexit-asiantuntija Kurronen.

Noin viidennes Cityn toiminnasta on Kurrosen mukaan luonteeltaan rajat ylittävää. Näistä toiminnoista ehkä puolet lähtee tämänhetkisten arvioiden mukaan pois Lontoosta brexitin takia.

Kokonaisuutena puhutaan Kurrosen mukaan korkeintaan kymmenen prosentin eli noin 35 000 työpaikan menetystä pitkällä aikavälillä.

”Toistaiseksi brexitin takia noin 5000–7000 työpaikkaa on lähtenyt pois Lontoosta.”

Vaikeudet ovat vasta edessä

Brysseliläisen European Policy Centre (EPC) pääekonomisti ja johtaja Fabian Zuleeg ei näe tilannetta yhtä positiivisena.

”Ilmassa on vielä valtavasti kysymysmerkkejä.”

Zuleegin mukaan on varmaa, että edessä ei ole hallittu ja hillitty siirtymä.

”Nyt unohtuu usein, että brexit ei ole vielä tapahtunut taloudellisesti. Ainoastaan juridisesti ja teknisesti.”

Zuleeg muistuttaa, että lainsäädännöllinen viitekehys ei ole vielä muuttunut, vaan Britannia noudattaa siirtymäajan eli kuluvan vuoden loppuun asti pilkuntarkasti EU-lakeja ja finanssimaailma toimii kuten aina ennenkin.

”Olemme vasta aivan taipaleen alussa, Brexitin kokonaisvaikutukset ja kustannukset eivät ole vielä materialisoituneet.”

EU:n ja Britannian tulevaa suhdetta koskevat neuvottelut alkoivat maaliskuun alussa. Aihe on herkkä ja meneillään olevista neuvotteluista puhutaan Brysselissä kieli keskellä suuta. Neuvotteluita komission omat brexit-asiantuntijat eivät halua kommentoida tilannetta.

”Emme tiedä neuvotteluiden lopputulosta, mutta jos ihmeitä ei tapahdu, meillä on käsissämme kolme vaihtoehtoista skenaariota: huono, pahempi ja katastrofi”, sanoo Zuleeg.

Aikaa neuvotella kauppasopimus Britannian ja EUn välillä on yksinkertaisesti niin vähän, että Zuleegin mukaan sopimus tulee olemaan parhaimmillaankin hyvin niukka ja yleisluontoinen.

”Mitään kunnollista palveluita koskevaa kauppasopimusta ei ehditä tässä ajassa laatia, se on selvä. Tekstistä tulee löytymään hyvin vähän mitään konkreettista finanssipalveluiden osalta.”

Palveluista sopiminen on luonteeltaan huomattavasti monimutkaisempaa kuin se, kuinka paljon tulleja esimerkiksi maitotaloustuotteilta pitäisi periä.

Samaa mieltä on Elinkeinoelämän keskusliitto EK:n johtava asiantuntija Janica Ylikarjula.

”Tuore EU:n ja Kanadan välinen kauppasopimus on kaikkein modernein malli ja sitä väännettiin kauan. Silti siinäkin on hyvin vähän yhteistyötä finanssipalveluiden osalta.”

Zuleeg huomauttaa, että maailmasta löytyy vain yksi paikka, jossa on onnistuttu sopimaan palveluista ja se on EU:n sisämarkkinat. Eivätkä palvelumarkkinat unionissakaan toimi kunnolla.

Mutta laiha kauppasopimus on se huonoista vaihtoehdoista parhain.

”Tilanne voi vuoden lopussa olla vielä huonompi: EU ja Britannia eivät pääse sopimukseen lainkaan.”

Sillä olisi luonnollisesti isoja negatiivisia vaikutuksia kaikkiin toimialoihin. Yksi esimerkki on Zuleegin mukaan datan liikkuvuus. Jos sen osalta ei päästä sopuun pelisäännöistä, mitkään finanssipalvelut eivät liiku Englannin kanaalin ylitse.

Avainsana vastaavuuspäätökset

Jos ja kun Britannian rahoituspalvelualan pääsyä Euroopan markkinoille ei ratkaista kauppaneuvotteluissa, niin miten sitten?

Nordean Kurronen toteaa, että EU:n linjan mukaisesti Britannia voi jatkossakin jatkaa EU:n rahoitussektorin palvelemista niin sanottujen ekvivalenssi eli vastaavuussääntöjen alaisuudessa. Nämä vastaavuuspäätökset ovat erillinen osa neuvotteluita, eivätkä kuulu kauppasopimukseen.

Britannia ei ensin halunnut suostua EU:n järjestelmään, koska se antaa valtaa komission käsiin. Nyt se on kuitenkin EU:n kanssa samaa mieltä, että rahoituspalveluiden osalta yhteistyö perustuu siirtymäkauden jälkeen näihin vastaavuuspäätöksiin.

Neuvottelumandaateissa todetaan, että kumpikin osapuoli sitoutuu vastaamaan muun muassa rahoitusmarkkinoiden vakaudesta, terveestä kilpailusta ja luotettavuudesta sekä sijoittajien ja kuluttajien suojasta.

EU ja Britannia sitoutuvat myös jatkossa kunnioittamaan toisen osapuolen sääntelyn riippumattomuutta ja oikeutta tehdä oman etunsa mukaisia päätöksiä.

Molemmat osapuolet arvioivat nyt omista lähtökohdistaan vastaavuuksia. Sekä EU että Britannia yrittävät saada vastaavuusarvioinnit tehtyä kesäkuuhun mennessä.

Kurrosen mukaan finanssiala toivoo, että lopputuloksena saadaan aikaan ennakoitavia ratkaisuja ja pitkiä siirtymäaikoja etenkin vaikean johdannaiskauppasiirtymän osalta.

Neuvotteluiden kulisseissa vaikeuskerrointa lisäävät jäsenmaiden eriävät

näkemykset: Osa jäsenmaista haluaa jatkossakin tukeutua Lontoon Cityyn rahoituspalveluiden tuottajana, kun osa taas toivoisi liiketoimintaa siirtyvän EU:n alueelle.

EU-maiden eriäviin näkemyksiin vaikuttavat luonnollisesti niiden oman rahoitusmarkkinasektorin luonne ja riippuvuus Lontoon Cityn toimijoiden tuottamista palveluista tai omistussuhde brittitoimijoihin.

Britannian talouskansleri Rishi Sunak haluaa, että EU myöntää vastaavuusoikeudet mahdollisimman nopeasti. Mutta EU:lla ei ole samanlaista kiirettä. Ei varsinkaan ennen kuin EU:lle tärkeät kysymykset kuten kalastusoikeudet Britannian vesillä, on ratkaistu.


Rahoituspalveluiden osalta EU:n ja Britannian yhteistyö perustuu siirtymäkauden jälkeen vastaavuuspäätöksiin. Kuva: Shutterstock.

EU:lla on kaikki intressit pelata kovaa peliä vastaavuussääntöjen suhteen. Nordean vanhempi analyytikko Kurronen toteaa olevansa yllättänyt siitä, kuinka jämäkästi ja yhtenäisesti EU on lähtenyt taklaamaan Britannian irtiottoyrityksiä.

”EU on ottanut alusta lähtien tiukan linjan ja vaatinut, että tulevan suhteen on lähdettävä liikkeelle tasapuolisista, yhtäläisistä asetelmista.”

Kurronen huomauttaa, että vaikka itse vastaavuusarvoinnit ovat teknisiä, niistä voi helposti tulla kokonaisuutena poliittisia pelinappuloita.

”EU:lla on vastaavuuslausekkeiden suhteen iso kiristyskeino käsissään: EU voi kuukauden varoitusajalla lopettaa kaiken yhteistyön Britannian kanssa rahoituspalveluissa, jos Britannia alkaa niskotella.”

Tämän uhkauksen toteuttaminen ei toki ole EU:n etujen mukaista ja Kurronen muistuttaa, että rahoitusmarkkinoiden infraa on käytännössä mahdotonta vetää alas kuukaudessa, mutta se antaa vahvan pelotteen EU:lle.

”Tuskin Britannia pystyy revittelemään”

Pankkisektorilla sääntelyssä on jo pitkään tehty kansainvälistä yhteistyötä, erityisesti Baselin pankkivalvontakomiteassa, muistuttaa kuitenkin valtiovarainministeriön neuvotteleva virkamies Tuukka Taipale.

”Kun siirtymäaika päättyy, Britannian ja EU:n lainsäädäntö on ainakin periaatteessa yhtäläinen. Riippuen lopulta toki vastaavuuspäätöksistä. Avainkysymys on nyt se, miten Britannia ja EU toimeenpanevat jatkossa Baselin komitean suosituksia ja teknisiä sääntelystandardeja toisiinsa nähden.”

Silloin nähdään esimerkiksi, millä tavalla pankkien vakavaraisuusvaatimukset lähtevät mahdollisesti erkanemaan toisistaan. Pyrkiikö Britannia etsimään jossain kohtaa kilpailuetuja? Kuinka paljon kumpikin tulee käyttämään Baselin komitean työn mahdollistamia kansallisia liikkumavaroja?

Rahoitusmarkkinoilla pienetkin erot sääntelyssä ovat vaikutuksiltaan isoja.

Mutta mitään isoja irtiottoja Britannia ei pysty tekemään. Nordean Kurronen on yhtä mieltä.

”Britannian on pitkälti hyväksyttävä EU:n sanelemat säännöt ja noudatettava niitä jatkossakin. En usko, että Britannia pystyy revittelemään”, luonnehtii Kurronen.

Siksi Britannian on yritettävä rakentaa kilpailuetua EU-maihin nähden toisaalla, esimerkiksi verotuksen puolella.

Tällaisista suunnitelmista on jo näkynyt merkkejä.

Bank of Englandin maaliskuun puolivälissä väistyvä pääjohtaja Mark Carney on painottanut, että Britannian on aiheellista muokata omaa lainsäädäntöään.

Britannia saattaa höllentää esimerkiksi valtiontukilainsäädäntöä ja sallia erilaisia verotusjärjestelyjä yritysten houkuttelemiseksi.

Britannia voi EKP:n Zuleegin mukaan yrittää toimia näin etenkin siinä tilanteessa, jos suhde EU:n ja brittien välillä huononee entisestään.

”Kuvitteellisesti – toivon toki, ettei tällaista ikinä tapahdu – jos esimerkiksi kalastusalus uppoaa Britannian vesillä, onnettomuus vaikuttaa negatiivisesti kaikkeen. Lähtee käyntiin syyttelyn kierre, joka johtaa lopulta täyteen konfliktiin EU:n ja Britannian välillä.”

Tällöin olisi edessä katastrofiskenaario, jossa Britannia ja EU katkovat yhteistyön täysin. Sillä olisi Zuleegin mukaan valtavat vaikutukset talouteen globaalisti.

Valtavat siirtymäkustannukset

Vaikka neuvottelut tulevasta suhteesta sujuisivat kitkatta ja vaikka vastaavuusoikeuksista päästäisiin sopuun, lopputuloksena ovat Zuleegin mukaan joka tapauksessa nykyistä huonommin integroituneet markkinat ja heikompi yhteistyö.

Puhuttamaan siitä, kuinka paljon brexit on jo maksanut. EKP:n valvontaelimen puheenjohtaja Andrea Enria arvioi viime elokuussa Ylen haastattelussa, että Britanniasta on jo siirtynyt 1300 miljardia euroa varallisuuseriä euroalueelle.

Lisäksi ainakin 24 pankkia tulee siirtymään Britanniasta EU-maihin. Näistä seitsemän suurinta tulisi suoraan EKP:n valvonnan alaisuuteen ja loput 17 kansallisten pankkivalvojien valvonnan piiriin.

Bank of America (BoA) on käyttänyt jo 400 miljoonaa dollaria henkilökunnan ja toimintojen siirtämiseen Lontoosta Dubliniin ja Pariisiin. Yhden henkilön siirto maksaa varapuheenjohtaja Anne Finucanen mukaan pankille noin 800 000 dollaria.

Muut brittiläiset ja yhdysvaltaispankit raportoivat brexitin aiheuttavan niille  samansuuruisia tai hieman pienempiä kustannuksia.

Lontoon Cityn yritykset käyttävät konsulttiyritys Ernst&Youngin selvityksen mukaan yli neljä miljardia puntaa varautumissuunnitelmiin, lailliseen apuun ja toimintojen siirtämiseen pois Britanniasta.

E&Y:n mukaan kokonaissumma on todellisuudessa tätä suurempi, sillä yritykset ilmoittavat ainoastaan brexitin aiheuttamat suorat kustannukset.

Lontoosta pois siirrettävät toiminnot päätyvät pääosin Dubliniin, Pariisiin, Frankfurtiin, Berliiniin tai Luxembourgiin. EU:n on siis jatkossa sopeuduttava entistä pirstaloituneempaan finanssimaailmaan, jossa sen alueella on useita finanssikeskuksia.

Siirtyminen vaikuttaa olleen VM:n Taipaleen mukaan hyvin yrityskohtaista. Jokainen yritys tekee uudelleensijoittautumisratkaisuja omasta liiketoiminnastaan käsin.

Eikä virta ei ole liikkunut vain yhteen suuntaan. Yhtä lailla EU-maiden toimijat ovat siirtäneet toimintojaan Britanniaan. Vertailukelpoisia tilastoja ei ole, mutta luultavasti siirtymä ulos Lontoosta on kuitenkin huomattavasti suurempaa.

Ja kyllä niitä työpaikkojakin on kadonnut: Brexit job loss indexin mukaan Britannian eropäivään eli 1.2.2020 mennessä olisi menetetty yleisesti kaiken kaikkiaan jo yli 436 000 työpaikkaa.

Ei suuria muutoksia Suomeen

Kulujen ja menetettyjen työpaikkojen lisäksi brexitillä on paljon sellaisia vaikutuksia Britannian taloudelle ja poliittiselle vallalle, joita on vaikeampi mitata ja havaita.

Euroopan pankkivirasto EBA:n menettäminen oli iso isku Lontoon asemalle. Britannia on menettänyt luonnollisesti myös paljon sijoitustoimintaa.

Lisäksi brexit tulee vähentämään Lontoon houkuttelevuutta globaalisti. Näin ollen moni sellainen liiketoiminta, jota voidaan tehdä New Yorkista tai Lontoosta, siirtyy tulevaisuudessa New Yorkiin. USA on houkutteleva kohde myös nykyisen hallinnon tarjoamien verovähennyksien takia.

Entä voisiko Suomi hyötyä, kun toimintoja siirtyy pois Lontoosta? Voiko brexit pönkittää Helsingin asemaa finanssikeskuksena?

Vastaus on ei, arvioi Nordean Kurronen.  Brexit ei vaikuta Suomen asemaan eurooppalaisilla finanssimarkkinoilla oikein millään tavalla. Ei ainakaan positiivisesti.

”Pankit eivät ole viime aikoina ainakaan rynnineet Pohjoismaihin.”

Suomen pankkisektorin fokus on ja tulee olemaan Pohjoismaissa ja Baltiassa.

Tavallinen suomalainen sijoittaja ei tule näkemään arjessaan Kurrosen mukaan oikeastaan minkäänlaisia muutoksia. Muutokset näkyvät lähinnä tukkumarkkinatasolla: johdannaisten ja arvopaperien kaltaisissa rahoitusmarkkinajärjestelmissä.

Helsinkiä voidaan sitä paitsi pitää jo nyt ainakin pohjoismaisessa kontekstissa ihan merkittävänä finanssikeskuksena, sanoo valtiovarainministeriön Taipale. Suomessa on Nordean muuton myötä yksi Euroopan suurimpia pankkisektoreita talouden kokoon nähden.

Suomalaisia alan toimijoita huolettaa EK:n Ylikarjulan mukaan kuitenkin sirpaloituminen.

”Euroopan finanssipalveluiden keskittymisellä Lontooseen on ollut selvät etunsa. Pieniä suomalaisia toimijoita on kohdeltu tasapuolisesti. Fragmentoiminen on riski.”


Lontoon City on ainutlaatuinen. Sen infraa, tieto- ja osaamiskeskittymää ei noin vain korvata.

Iso isku pääomamarkkinaunionille

Kurronen nostaa esiin toisen, vielä laajemman huolenaiheen:

”Commonwealth-mailla on perinteisesti ollut vahva markkinaehtoinen rahoituskulttuuri ja Britannia luonnollisesti näiden maiden johdossa. Manner-Euroopassa toimii sen sijaan pankkiperustainen rahoitusjärjestelmä.”

EU on viime vuosina ajanut vahvasti pääomamarkkinaunionin (CMU) luomista.

CMU-projektin tavoitteena on luoda syvemmät, yhdentyneemmät markkinat rajat ylittävään rahoitukseen ja investointeihin EU:n sisällä.

Pääomamarkkinoiden syvempi integraatio voisi tehdä Euroopan taloudesta vakaamman, kanavoida rahoitusta tehokkaammin parhaisiin sijoituksiin ja antaa sijoittajille ja yrityksille enemmän vaihtoehtoja. Toimijat eivät olisi enää niin riippuvaisia pelkästä pankkirahoituksesta.

Hankkeen eteneminen oli hidasta jo ennen brexitiä. Pääomamarkkinoiden yhdentyminen vaatii muutoksia lukuisille aloille kuten yritys- ja finanssilainsäädäntöön, verotukseen, kirjanpitoon ja maksukyvyttömyysjärjestelmiin.

”Britannian lähtö on iso isku pääomamarkkinaunionille. Ilman Britannian osaamista, tukea ja juridisen järjestelmän tuomaa kokemusta hanketta on huomattavasti vaikeampi viedä eteenpäin”, sanoo Kurronen.

Britannia jätti siis EU:hun ison tyhjän tuolin, joka odottaa ottajaa. Pohjoismailla olisi Kurrosen mukaan nyt tilaisuus napata Britannian rooli ja miettiä, miten pääomamarkkinoiden toimintaa voidaan oikeasti parantaa EU-maissa.

EPC:n Zuleeg evästää EU:ta pysymään seuraavat kuukaudet tiukkana. Avoin ja toimiva suhde Britannian kanssa on luonnollisesti kaikille paras, mutta siihen ei pidä pyrkiä hinnalla millä hyvänsä.

”EU:n on pidettävä kiinni periaatteistaan ja puolustettava omia etujaan. Punaista viivaa ei saa ylittää ja EU:n on pidettävä huolta, että Britannia noudattaa kaikkia erosopimuksessa määriteltyjä sitoumuksiaan.”

Sen takia EU:n ja Britannian tulevan suhteen mahdollinen muoto on hyvin rajattu.

Nordean Kurronen näkee tilanteen positiivisempana.

”Molemmilla osapuolilla on liian paljon pelissä, että sitä kannattaisi vaarantaa. Vakaus ja ennakoitavuus ovat kaikki kaikessa ja uskon, että Britanniakin haluaa, ettei turhia yllätyksiä tule.”

Briteille tärkeintä on pitää nykyisestä vahvasta asemastaan kiinni ja puolustaa sitä. Kurronen ei usko, että britit uskaltavat katkoa välinsä EU:n kanssa ja lähtevät aggressiivisesti kilpailemaan eurooppalaisia pankkeja vastaan.

”Lontoon City on ainutlaatuinen. Sen infraa, tieto- ja osaamiskeskittymää ei voi korvata. Olisi aivan liian kallista aloittaa alusta. Moni asia tulee jatkossakin säilymään Lontoon Cityn käsissä, kävi neuvotteluissa miten tahansa.”

Kvartaaliajattelu kannattaakin Kurrosen mukaan nyt unohtaa. Kaikki tuijottavat nyt mitä tapahtuu juuri tiettynä päivänä, viikkona tai kuukautena, kun siirtymäaika päättyy ja Britannia lähtee.

”Keskeistä olisi kuitenkin miettiä ja varautua siihen, mitä tapahtuu pitkällä aikavälillä. Mitä Britannian lähtö tarkoittaa viiden tai kymmenen vuoden säteellä.”

Kirjoittaja Heli Satuli, MustRead

Juttu on julkaistu MustReadissa 25.2.2020 MustReadin Brysselin kirjeenvaihtajan työskentelyä tukee taloudellisesti Finanssiala ry. Lahjoittaja ei ole vaikuttanut sisältöön eikä MustReadin journalistiseen prosessiin.