Pohjoismainen EU-edunvalvonta tiivistyy etenkin pankkisektorilla. Brysseliin avatun yhteisen Pohjoismaiden finanssialan toimiston kautta haetaan tehoa ja puhtia pienten maiden edunvalvontaan. Pankkisektorin etujärjestöjen lisäksi uudessa toimistossa ovat mukana myös arvopaperialan edunvalvontajärjestöt Tanskasta, Norjasta, Ruotsista ja Suomesta.
”Uusi yhteinen konttori antaa meille paremman mahdollisuuden koota valituissa asioissa yhteen Pohjoismaiden mielipiteitä ja käydä niitä läpi yhteisissä kokouksissa samassa paikassa. Voimme myös aiempaa helpommin järjestää yhdessä lobbaustilaisuuksia”, kertoo yhteisen toimiston perustamisessa suurimman työn tehnyt Sinne Backs Conan. Hän toimii Tanskan finanssialan etujärjestö Finance Denmarkin EU-edunvalvonnasta vastaavana johtajana.
Ajatus yhteisen Pohjoismaiden konttorin perustamisesta tuli Tanskasta. Tanskalaiset ovat olleet Brysselissä kokopäiväisesti läsnä jo parikymmentä vuotta. Kun heille tuli ajankohtaiseksi etsiä uutta toimistotilaa, he pohtivat, tahtoisivatko muut Pohjoismaat tulla saman katon alle.
“Uudessa yhteisessä toimistossa voidaan ihan eri tavalla jutella ja verkostoitua pohjoismaisten kollegoiden kanssa ja priorisoida yhdessä keskeisiä edunvalvonta-asioita. Tämä keskustelu lisää varmasti ideoita siitä, mitä voimme yhdessä tehdä”, sanoo Finanssiala ry:n EU-asioiden johtaja Mari Pekonen-Ranta. ”Tukevampi jalansija Brysselissä auttaa myös vakuutusalan sekä rahasto- ja omaisuudenhoitosektorin EU-edunvalvonnassa”.
Pohjolan pääkaupungeissa ei kannata Brysselin ohjeita odottaa
”Tulevina vuosina finanssialan lainsäädäntöagendalla on paljon asioita, joissa meillä Pohjoismailla on paitsi kokemusta, myös varteenotettavaa sanomista”, Backs Conan kertoo ja listaa asiat, jotka vaativat tulevina vuosina eniten huomiota: kestävä rahoitus, pääomamarkkinaunioni, digitaaliset palvelut, Basel-pankkisäännöstö ja rahanpesun ehkäisy. Monessa näistä asioista pohjolassa ollaan muuhun Eurooppaan nähden edelläkävijöitä.
”Rahanpesu on esimerkki säänneltävästä ilmiöstä, josta meillä on Pohjoismaissa ikävää omakohtaista kokemusta. Se kokemus meidän on pantava Brysselissä pöydälle, kun sääntelyä tehdään eikä vain odottaa, että Brysselistä kerrotaan pohjolan pääkaupunkeihin kuinka toimia.”
Kestävän rahoituksen kohdalta Backs Conan näkee, että Pohjoismailla on vahva peruspositiivinen viritys sitä kohtaan. ”Poliitikot etsivät parhaillaan ideologista tukea kestävälle rahoitukselle. Me voimme sysiä lainsäätäjiä aiheessa eteenpäin ja tarjota selkänojaa.”
Keitä toimistossa käy?
Tanskalaisilla on Brysselissä kaksi kokopäiväistä työntekijää. Backs Conan itse työskentelee suurimman osan viikosta Brysselissä. Suomesta uudella toimistolla ei istu täysipäiväisesti kukaan, vaan työtilaa hyödynnetään tarpeen mukaan Brysseliin suuntautuvilla edunvalvontamatkoilla. Lisäksi FA:lla on Brysselissä yksi osa-aikainen työntekijä. Käytännössä FA:n työntekijät käyttävät toimistoa useamman kerran viikossa.
Norja ja Ruotsi ovat parhaillaan tekemässä tarkempia suunnitelmia yhteisen toimiston miehityksestä.
Suurinta vastuuta yhteisen toimiston luomisessa kantanut Backs Conan ei peitellyt innostustaan, kun yhteinen toimisto saatiin viimein auki. ”Toivon, että jatkossa näen pohjoismaisia kollegojani paljon nykyistä enemmän. Tässä on nyt iloinen EU-asiain johtaja!” Backs Conan huudahtaa.
Katso video, miltä yhteisessä tomistossa näyttää