”Vakuutuksella ostan turvaa, huolettomuutta ja valinnan mahdollisuutta”, tamperelainen bloggaaja ja yrittäjä Katja Lehtinen totesi Ylen jutussa (28.1.2021) sairausvakuutuksista. Vakuuttamisen idea on solidaarisuus. Siihen liittyy aina riskin ottaminen ja riskin jakaminen. Kaikki vakuutetut osallistuvat yhteisvastuullisesti sairauden tai onnettomuuden kustannusten korvaamiseen silloin, kun huono onni jotakuta kohtaa. Vakuutus luo meille turvaa.
Suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan lähtökohdaksi on asetettu, että yhteisin verovaroin tarjotaan kaikille laadukkaat ja kattavat hoivapalvelut. Kaikkien kansalaisten kaikkia yksilöllisiä tarpeita on kuitenkin mahdotonta yhteiskunnan toimin täyttää. Vapaaehtoisten vakuutusten kysyntä tuo esiin tarpeita, joihin julkisessa sosiaaliturvassa on syytä kiinnittää huomiota. Myös yksilölliselle täydentämiselle tulee aina olemaan tilaa.
Ihmiset, ja erityisesti lapsiperheet, haluavat turvaa ja varmuutta saatavilla olevilta palveluilta. Sitä yksityiset vakuutukset tarjoavat, koska julkinen puoli ei aina pysty antamaan selkeää hoitolupausta. Ihmiset eivät halua jonottaa ja odottaa hoitoon pääsyä. Tätä tuoreinkaan sote-esitys ei näytä korjaavan. Kallista odottelua eivät halua myöskään työnantajat. Tämän takia vakuutus yleistyy jatkuvasti työsuhde-etuutena. Vakuutuksen avulla nopeutetaan hoitoon pääsyä ja työhön paluuta. Sen avulla houkutellaan myös hyviä työntekijöitä.
Ihmisiä askarruttaa, minkä osan hyvinvointipalveluista yhteiskunta tarjoaa ja mistä osasta kansalainen vastaa itse. Tähän ei ole selkeää vastausta saatavilla. Finanssiala ry:n teettämän vakuutustutkimuksen mukaan 61 prosenttia kansalaisista pitää vapaaehtoisia vakuutuksia välttämättöminä sosiaaliturvan täydentäjinä. Suomalaisista 73 prosenttia uskoo joutuvansa tulevaisuudessa kustantamaan terveyden- ja sairaanhoidon kustannuksia yhä enemmän itse esimerkiksi oman vakuutuksen turvin tai muuten varautumalla.
Jokaisen suomalaisen on oltava yhteiskunnan hoivalupauksen piirissä, mutta nyt on aika löytää sopiva työnjako palveluiden julkisen rahoituksen ja oman rahoituksen välillä sekä palveluiden yhdenvertaisuuden turvaamisessa. Oma rahoitus ei saa pienentää kansalaisen oikeutta julkiseen rahoitukseen. Yksityinen varallisuus tukee hyvinvointipalvelujen rahoitusta ja vain yksityistä rahoitusta hyödyntämällä voidaan ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntaa. Vakuutuksilla on siinä tärkeä rooli.
Vuonna 2020 tehdyn vakuutustutkimuksen mukaan usko yhteiskunnan tarjoamien lakisääteisten palvelujen ja etuuksien riittävyyteen elämän eri riskitilanteiden turvaajana ei ole kovin vahva. Parhaimmillaankin vain 30 prosenttia vastaajista uskoo lakisääteisen turvan riittävän takaamaan omaa taloudellista hyvinvointia esimerkiksi eläkkeelle siirryttäessä. Tämä luo haastetta yhteisen sosiaaliturvan kehittämiselle ja tilaa yksityiselle varautumiselle.