Mistä viime vuosien huima kasvu vastuullisen sijoittamisen suosiossa johtuu? Kuten tiedämme, yritykset ja niiden toiminta vaikuttavat ilmastonmuutokseen. Sijoittajaa kiinnostaa kuitenkin se, miten ilmastonmuutos vaikuttaa yrityksiin. Toki näiden vaikutusten välillä vallitsee korrelaatio. Ilmastonmuutosta kiihdyttävät yritykset kohtaavat yhä tiukkenevan sääntelyn, ja samalla niiden asema sijoittajien silmissä muuttuu todennäköisesti vähemmän houkuttelevaksi. Ilmastoystävällisten ratkaisujen tuottajilla tilanne voi hyvinkin olla päinvastainen, sillä raha hakeutuu ratkaisuihin, ja sääntely suosii niiden tuottajia muiden kustannuksella.
Mennäänpä ajassa 15 vuotta taaksepäin. Tuolloin virisi puhe YK:n vastuullisen sijoittamisen periaatteista. Vihdoinkin oli kehitetty periaatteet, jotka eivät perustuneet negatiiviseen lähestymistapaan, puhekielessä poissulkemiseen. Monikaan ei katsonut poissulkemista nimittäin hyvällä. Vuodet 2000-luvun ensimmäisen vuosikymmenen puolivälin jälkeen kuluivat vastuullisen sijoittamisen melko äänettömän, mutta tasaisen kasvun merkeissä. Yhä suurempi joukko instituutioasiakkaita alkoi kysellä sijoitustoiminnan vastuullisuuden perään. Se, oliko kyse aidosta kiinnostuksesta ja mahdollisuuksien näkemisestä, vai kenties muualta tulleista vaatimuksista ’tehdä jotain’, on hiukan epäselvää. Joka tapauksessa sijoitusorganisaatioihin alkoi ilmestyä yhä useammin niin sanottuja ESG-henkilöitä, jotka loivat organisaatioihin prosessit ESG-asioiden huomioimiseksi sijoitustoiminnassa. Asiakkaita perehdytettiin yhä kiihtyvään tahtiin erilaisiin vastuullisen sijoittamisen strategioihin.
Nyt vastuullinen sijoittaminen on täysin valtavirtaistunut.
Ilmastonmuutos vaikuttaa yrityksen talouteen joko positiivisesti tai negatiivisesti. Ihmekös tuo, että asia on alkanut kiinnostaa sijoittajia! Ilmastonmuutoksen vakavuus on nostanut vastuullisen sijoittamisen yhdeksi sijoitusmaailman puhutuimmista ja vaikuttavimmista ilmiöistä. Kyseessä lienee muuten yksi harvoista sijoittamiseen liittyvistä ilmiöistä, joka on kasvanut voimaansa Euroopassa, ei Yhdysvalloissa. Ollaan tästä ylpeitä.
Sääntely seuraa tyypillisesti käytäntöä, ja näin tapahtuu vastuullisessa sijoittamisessakin. On mielenkiintoista nähdä, miten onnistuu EU:n tavoite sääntelyllä ohjata pääomia entistä enemmän ilmastonmuutoksen ratkaisuja tuottaviin yrityksiin. Ei ole lainkaan selvää, miten tässä onnistutaan rikkomatta markkinoiden perusteellista riskin ja tuoton yhteyttä. Sijoituksen vihreys ei nimittäin automaattisesti tarkoita pienempää riskiä. Lisäksi pörssikaupassa pääomia liikkuu harvoin muualle kuin toisen sijoittajan taskusta toiseen. Sääntelyn täytyisi siis vaikuttaa siellä, missä rahoitusta oikeasti tapahtuu isossa mittakaavassa.
Ilmastonmuutokseen liittyvät seikat ottavat vastuullisen sijoittamisen ilmatilasta leijonanosan. Uskon että ilman ilmastonmuutosta vastuullinen sijoittaminen olisi yhä suhteellisen marginaalinen ilmiö. Ilmastonmuutoksen myötä ESG:n E-kirjaimen vanavedessä myös S on saanut absoluuttisesti enemmän huomiota kuin toisen tyyppisessä kehityskulussa.
Joka tapauksessa ilmastonmuutoksen käsittely sijoituspäätöksissä alkaa olla melko hyvin hanskassa ja katse kääntyykin jo yhä useammin myös muihin ongelmiin.
Vastuullinen sijoittaminen kehittyi eettiseen poissulkemiseen perustuvasta toiminnasta muihin strategioihin. Poissulkeminen elää kuitenkin uutta tulemistaan erityisesti fossiilisissa energianlähteissä. Yhä useampi sijoittaja poissulkee fossiilisiin polttoaineisiin liittyviä yhtiötä. Ero parinkymmen vuoden takaiseen tilanteeseen on kuitenkin se, ettei tämä poissulkeminen perustu eettisiin vaan taloudellisiin näkökulmiin. Myös vaikuttamiseen liittyvä poissulkemisen uhka tekee vaikuttamisesta tehokkaampaa.
Kirjoitus kuuluu Vastuullinen finanssiala -kolumnisarjaan, jossa Finanssiala ry:n jäsenyhtiöiden edustajat kertovat vastuullisuudesta finanssialalla.