Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Hallituksen esitys pankkipaketista ei ota riittävästi talouskasvua huomioon

Hallituksen esitys pankkipaketista ei ota riittävästi talouskasvua huomioon

Pankeille suunnatut lisäpääomavaateet eivät ole oikea ratkaisu tässä koronan talouskurimuksessa.  ​Kuva: Shutterstock.com

Kun viranomainen pohtii, pitäisikö luottolaitoksen lisäpääomavaatimusta nostaa, on tärkeää, että päätöksessä huomioidaan myös riskejä pienentävät seikat. Tämä asia sisältyy hallituksen esitykseen luottolaitos- sekä elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivien kansalliseksi sääntelyksi. Sääntelykokonaisuus tunnetaan myös EU:n pankkipakettina. Esityksessä on kuitenkin merkittäviä ongelmia: viranomaisille ehdotettu valtuus nostaa yhteenlasketut lisäpääomavaatimukset yli nykyisen enimmäistason on muutos, joka heittää hiekkaa koronasta toipuvan talouden rattaisiin. Lisäksi viranomaispäätöksille tulisi asettaa selkeämmät vaatimukset koskien riskien ja niiden suuruuden määrittämistä.

Finanssiala ry (FA) pitää hyvänä hallituksen esityksen lisäystä nykyiseen lainsäädäntöön, jossa tulisi viranomaisen kiinnittää tarkempaa huomiota lisäpääomavaateen asettamispäätösten perusteluihin. Toisaalta lainsäätäjän tulisi antaa vielä tarkemmat suuntaviivat sille, että päätökset oikeasti perustuvat huolella tehtyihin laskelmiin. Nykyään pankit eivät järjestelmäriskitapauksissa tiedä, mikä on tarkkaan ottaen riski, jota varten pääomia varataan tai miten suuri riski on. Ne eivät myöskään saa päätöksistä selville sitä, miksi pääomien käyttöä rajataan sillä määrällä kuin rajataan. Hallituksen esitys ei nykymuodossaan korjaa näitä puutteita. Näiden seikkojen toteaminen käytännössä edellyttäisi sitä, että riskien laskenta ja määritteleminen avataan viranomaisten päätöksissä. Tätä tulee vielä tarkentaa alemman asteisessa sääntelyssä.

”Riskilaskenta on tyypillisesti kaavamainen laskutoimitus, jonka tuloksena päätös lisäpääomavaatimuksesta syntyy. Tämän tulisi selvitä päätöksistä. Toisaalta hyvänä seikkana esityksessä on se, että kokonaisharkinnassa huomioidaan myös riskiä pienentävät tekijät, jotka saattavat muuttaa lopputulosta siten, että lisäpääomavaatimusta ei välttämättä tarvitsekaan asettaa”, sanoo FA:n johtava lakimies Olli Salmi.

Pankkien varauduttava pahimpaan

Pankeille määrättävien pääomavaatimusten tarkoitus on muun muassa kattaa lainanannon riskejä ja siten lisätä vakautta. Vaatimuksilla on kuitenkin hintansa, ja seurauksena voi olla esimerkiksi lainanannon supistuminen. Pääomavaatimusten oikea taso on yleensä hyvin pitkällisten ja monimutkaisten kansainvälisten neuvotteluiden tulosta, ja tasojen määrittäminen oikean tasapainon löytämiseksi vie aikaa.

Pankkien kannalta vaatimusten ennakoitavuus on erittäin tärkeää, joten pääomatasoista ja niiden määräytymisperusteista määrätään tyypillisesti tarkasti laissa. Hallituksen lakiesityksessä esitetään viranomaisille kansallisia valtuuksia nostaa pankkien järjestelmäriskeihin liittyviä lisäpääomavaatimuksia useilla prosenttiyksiköillä ilman, että määräytymisperusteista vakavaraisuuslakennalle tyypilliseen tapaan säädettäisiin. Vaatimusten laskennan tarkentaminen on tärkeää, sillä vakavaraisuusvaatimusten muutos yhdelläkin prosenttiyksiköllä tarkoittaisi useiden kymmenien miljardien vähennystä pankkien lainanantokapasiteettiin. Tällainen pudotus investointeihin käytettävän lainarahan määrässä näkyisi väistämättä talouskasvussa.

”Lisäpääomavaatimusten nostamisvaltuuksia ei ole etenkään tässä taloustilanteessa järkevää kasvattaa korkeammaksi kuin on aidosti tarve, sillä pankkien on joka tapauksessa varauduttava pahimpaan – siihen, mihin vaatimukset voivat enimmillään nousta”, Salmi huomauttaa.

FA:n mielestä talouskasvun turvaamiseksi järjestelmäriskeihin liittyvien lisäpääomavaatimusten yhteenlaskettu enimmäismäärä tulisi säilyttää nykyisellä tasolla 5 prosentissa. Esityksen mahdollistama nosto jopa 8 prosenttiin riskipainotetuista saamisista on liian korkea.

”Pankeille suunnatut lisäpääomavaatimukset, tai pelkkä niiden mahdollisuus, eivät ole oikea ratkaisu tässä koronan talouskurimuksessa. Talous pitää saada kasvu-uralle”, Salmi summaa.