Sekä Finanssivalvonta (Fiva), poliisi että Finanssiala ry (FA) suhtautuvat kryptovaluuttoihin varauksella. Suomalaisten finanssialan yritysten kannat kryptovaluuttoihin vaihtelevat. Yhdistävä näkemys kuitenkin on, että ne ovat riskialttiita ja niihin liittyy laajoja mahdollisuuksia harmaaseen talouteen ja veronkiertoon. Toisaalta suuret kansainväliset toimijat, kuten Facebook ja suurpankki JPMorgan, näkevät kryptovaluutat ainakin yhtenä tulevaisuuden maksuvälineenä.
- Ne eivät ole keskuspankin tai viranomaisen liikkeeseen laskemia tai takaamia
- Niitä ei välttämättä ole kytketty lailliseksi maksuvälineeksi vahvistettuun valuuttaan
- Niillä ei ole samaa oikeudellista asemaa kuin valuutalla tai rahalla
- Luonnolliset henkilöt tai oikeushenkilöt hyväksyvät niitä vaihdantavälineenä
- Niitä voidaan siirtää, varastoida ja myydä sähköisesti.
Virtuaalivaluuttojen tarjoajien tulee nykyään rekisteröityä Fivan rekisteriin, ja niitä koskee rahanpesulain velvoitteet. Tämä luo osaltaan uskottavuutta kryptovaluuttojen tarjoajille, mutta toisaalta korostaa niiden ongelmia ja riskejä. Virtuaalivaluuttojen alkuperä on esimerkiksi erittäin helppo häivyttää.
”Ulosotossa oleva voi piilottaa suurenkin omaisuuden kryptovaluuttoihin ja vaikuttaa olevansa puilla paljailla. Näin saataviaan odottavat velkojat jäävät nuolemaan näppejään”, kertoo Finanssiala ry:n johtava asiantuntija Olli Salmi.
Uhkakuvien sävyttämä
Virtuaalivaluutoista käytävää keskustelua sävyttävät niiden käyttöön liitetyt uhkakuvat. Finanssialan uusia liiketoimintamalleja ja innovaatioita edistävän Fintech Finlandin toimitusjohtaja Kirsi Suopelto arvioi, että virtuaalivaluuttoihin liittyvien palveluiden määrän lisääntyessä ja monipuolistuessa sekä käyttökokemusten arkipäiväistyessä, keskustelu asettuu uomiinsa.
”Yhdysvaltalaisen suurpankin JPMorganin yritysasiakkaat maksavat ja käyvät kauppaa keskenään nopeasti ja edullisesti pankin sisäisellä JP Coin -kryptovaluutalla. Valuutan arvo on sidottu Yhdysvaltain dollariin, ja sillä tehtyihin toimeksiantoihin pätevät samat velvoitteet kuin perinteisillä valuutoilla. Myös Facebookin suunnittelemalla kryptovaluutalla Libralla tavoitellaan vastaavia käyttäjähyötyjä”, Suopelto sanoo.
Varojen alkuperän hähmäisyyden ohella virtuaalivaluuttoihin sisältyy kaksi keskeistä ongelmaa. Kukaan ei takaa valuutan arvoa, toisin kuin keskuspankkirahassa. Toiseksi virtuaalivaluutan edullisuus perustuu monesti harmaaseen talouteen.
”Usein edullisuus johtuu siitä, että verot on jätetty maksamatta. Ostoksessa ei siis ole arvonlisäveroa, tai virtuaalivaluuttana saadusta tulosta ei makseta tuloveroa”, Salmi muistuttaa.
FA:n tilaisuus Täällä ei käy käteinen – euron ja maksamisen tulevaisuus järjestetään maanantaina 15. heinäkuuta Antinkatu 5:n lavalla Porissa. Toimittaja Susanne Päivärinnan juontama keskustelu jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessä pohditaan käteisen tulevaisuutta ja kryptovaluuttoja käteisen mahdollisina korvaajina. Toisessa keskustelussa ykkösrivin poliitikot keskustelevat euron tulevaisuudesta ja yhteisvastuun lisäämisestä pankkiunionissa.