Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Arvopaperimarkkinoiden kilpailukyky vaatii uutta ajattelua

Arvopaperimarkkinoiden kilpailukyky vaatii uutta ajattelua

Suomalaiset arvopaperimarkkinat ovat osa eurooppalaisia arvopaperimarkkinoita. Niiden kilpailukyvystä huolehtiminen koskettaa tavalla tai toisella kaikkia suomalaisia.

Arvopaperimarkkinalain kokonaisuudistus on parhaillaan työn alla. Yksi sen keskeisimpiä tavoitteita on Suomen arvopaperimarkkinoiden kilpailukyvyn parantaminen muuttamalla arvopaperien säilytys kansainvälisen ja eurooppalaisen mallin mukaiseksi moniportaiseksi säilytysjärjestelmäksi.

Arvopapereiden moniportainen säilytys ei ole lain kokonaisuudistuksen ainoa asia, mutta se on tärkein, kiistellyin sekä kilpailukyvyn kannalta kaikkein olennaisin. Suomen ei ole järkevää tältä osin poiketa kansainvälisistä käytännöistä. Eurooppalaista arvopaperikauppaa voisi verrata vaikkapa junaliikenteeseen. Toimisiko liikenne, jos jokaisessa maassa olisi eri raideleveys? Kansallisella tasolla kyllä, mutta ei rajojen yli.

 
Kansalliset arvo-osuus- ja hallintajärjestelmät on luotu aikana, jolloin kauppaa käytiin enimmäkseen maan rajojen sisällä. Nykyisellään kansallinen, yksitäisiin tileihin perustuva omistusrakenne tulee meille kalliiksi. Selvitysten mukaan arvopaperikauppa on Suomessa yli neljä kertaa kalliimpaa kuin muualla Euroopassa. Hintaerot korostuvat entisestään, kun valmisteilla oleva suunnitelma selvitystoiminnan keskittämisestä Euroopassa toteutuu.

Kilpailukyvyn näkökulmasta siirtyminen eurooppalaiseen hallintamalliin on välttämätöntä. Se säilyttää kiinnostuksen Suomen markkinoita ja suomalaisia yhtiöitä kohtaan sekä pitää markkinapaikka Helsingin elinvoimaisena. Toimivista arvopaperimarkkinoista hyötyvät kaikki. Niillä turvataan suomalaisten yritysten pääoman tarve ja suomalaiset sijoittajat hyötyvät niistä halvempana kaupankäyntinä. Viime kädessä hyödynsaaja on koko kansantalous.  

Tällä hetkellä kuulumme Kreikan ja Slovenian kanssa ainoina EU-maina niihin, joissa arvopapereiden moniportainen hallinta ei vielä ole käytössä. Kreikkaa tuskin voimme pitää tässäkään asiassa esimerkkinä. Ruotsi sen sijaan voisi olla meille hyvä esikuva. Naapurissa arvopapereiden moniportainen hallinta on tuotu vaihtoehtona suoran hallinnan rinnalle. Tällä yhdistelmämallilla on saavutettu isoja kustannushyötyjä.

Arvopapereiden moniportaiseen hallintaan siirtyminen on herättänyt kritiikkiä erityisesti median keskuudessa. Muutoksen myötä poistuisi arvopapereiden omistukseen liittyvä suora yleisöjulkisuus. Media on huolissaan siitä, ettei se enää tulevaisuudessa saisi vapaasti tietoja muun muassa julkista valtaa käyttävien henkilöiden omistuksista.

On kuitenkin hyvä muistaa, että tälläkin hetkellä suomalaisten laajasti omistamat ulkomaiset arvopaperit, muun muassa Nordea, TeliaSonera, Ericsson ja Stora Enso, säilytetään moniportaisessa ketjussa. Tiedossa ei ole yhtään tapausta, jossa välillisestä omistuksesta olisi koitunut asiakkaille haittaa tai tappioita.

Uudistuksen jälkeenkin yleisöjulkisia olisivat edelleen suurimpien omistajien ja yhtiöiden sisäpiiriläisten omistukset. Lisäksi, kuten nykyisinkin, äänivallan käyttö suomalaisyhtiössä edellyttäisi omistuksen julkistamista.

Myös finanssiala pitää yleisöjulkisuutta tärkeänä. Arvopaperimarkkinalain kokonaisuudistusta valmisteltaessa onkin huolellisesti selvitettävä, millä keinoin se voitaisiin järkevällä tavalla säilyttää.

Harmaan talouden ja veronkierron ehkäisyn kannalta on välttämätöntä, että verohallinnon ja muiden viranomaisten tiedonsaantioikeudet turvataan laissa olipa omistus- tai hallintarakenne mikä tahansa. Lisäksi viranomaisten yhteistyötä tällä saralla tulee tiivistää. Myös Suomen verotulojen varmistaminen on tärkeää, mutta tämä täytyy kuitenkin ensi sijassa tehdä verolainsäädännön puolella esim. muuttamalla lähdeverokäytäntöä.

EU:ssa valmistellaan tällä hetkellä mittavia arvopaperimarkkinoihin liittyviä lainsäädännön muutoksia. Siksi on oleellista, että kansallinen lainsäädäntömme saadaan sitä ennen mahdollisimman hyvään kuntoon ja hyväksi pohjaksi näille tuleville muutoksille.

 

Piia-Noora Kauppi

Kolumnin kirjoittaja on Finanssialan Keskusliiton toimitusjohtaja.

 Kirjoittaja

Kirjoittaja

​Piia-Noora Kauppi
Kirjoittaja on Finanssiala ry:n toimitusjohtaja

piia-noora.kauppi@finanssiala.fi
@Piianoora

 Samalta kirjoittajalta

 

 

Suomen on ryhdyttävä taas aloitteelliseksi EU:ssahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Suomen-on-ryhdyttava-taas-aloitteelliseksi-EUssa.aspxSuomen on ryhdyttävä taas aloitteelliseksi EU:ssa13.4.2017 9:30:00
Eipä hötkyillä – asuntoluototus vakaalla pohjallahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Eipa-hotkyilla-asuntoluototus-vakaalla-pohjalla.aspxEipä hötkyillä – asuntoluototus vakaalla pohjalla30.3.2017 5:56:00
Fintech-yritykset tuovat uudenlaista kumppanuutta finanssialallehttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Uudenlaista-kumppanuutta-finanssialalle.aspxFintech-yritykset tuovat uudenlaista kumppanuutta finanssialalle17.3.2017 8:30:00

 Tuoreimmat

 

 

Karkottaako liika sliippaus sijoitusasiakkaita?http://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Karkottaako_liika_sliippaus_sijoitusasiakkaita.aspxKarkottaako liika sliippaus sijoitusasiakkaita?14.8.2017 10:36:00
Rekisteri tekisi lobbauksesta julkisempaa ja avoimempaahttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Rekisteri-tekisi-lobbauksesta-julkisempaa-ja-avoimempaa.aspxRekisteri tekisi lobbauksesta julkisempaa ja avoimempaa28.7.2017 7:19:00
Pankki tarjoaa tuotteita palvellakseen, ei pahuuttaanhttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Pankki-tarjoaa-tuotteita-palvellakseen-ei-pahuuttaan.aspxPankki tarjoaa tuotteita palvellakseen, ei pahuuttaan25.7.2017 6:44:00