Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Asenteet merkitsevät taloustaidoissa tietoa enemmän

Asenteet merkitsevät taloustaidoissa tietoa enemmän

​Taloudellisella tietämyksellä ja ylivelkaantumisella ei hieman yllättäen ole yhteyttä.  Sen sijaan ongelmat taloudellisessa käyttäytymisessä ja asenteissa selittävät hyvin ylivelkaantumista. Lokakuussa julkistettiin Taloudellinen lukutaito –tutkimus, jossa selvitettiin ensimmäistä kertaa suomalaisten taloudellista osaamista kansainvälisesti vertailukelpoisilla kysymyksillä.

​Vaasan yliopiston taloustieteen professori Panu Kalmin ja Tampereen yliopiston vakuutustieteen professori Olli-Pekka Ruuskasen löytämien alustavien tutkimustulosten perusteella suomalaisten taloudellinen tietämys ja taloudellinen käyttäytyminen ovat keskimäärin hyvällä tasolla. Osaaminen on kuitenkin jakautunut epätasaisesti. Nuoret ja pienituloiset ovat erityisiä riskiryhmiä, kun taas korkeasti koulutetuilla, suurituloisilla ja yrittäjillä on korkeampi taloudellinen lukutaito.

”Tutkimuksessa saadut tulokset ovat hyviä ja mielenkiintoisia. Talouskasvatustyötä on jatkettava ja lisättävä. Finanssialan Keskusliitto on esittänyt, että talousasioiden opetus aloitettaisiin jo ensimmäiseltä luokalta”, toteaa tutkimuspäällikkö Tarja Kallonen Finanssialan Keskusliitosta.
Tarja Kallosen mukaan tutkimuksessa esille noussut asenteiden voimakas merkitys näkyy muun muassa välinpitämättömyytenä opintolainojen hoidossa. Valtio joutuu maksamaan takausvastuun perusteella vuosittain noin 20 miljoonaa euroa hoitamatta jääneitä opintolainoja.

Pelkästään tiedolliseen sisältöön keskittyvä koulutus ei yksinään pysty ratkaisemaan ongelmia taloudellisessa käyttäytymisessä. ”On pohdittava tarkkaan miten talousosaamisten sisällöt tuodaan osaksi nuorten arkea,” Tarja Kallonen pohtii. ”Nuoret ovat väestöryhmä, joka olisi kaikkein helpoimmin tavoitettavissa ja joiden taitoja voitaisiin määrätietoisin toimenpitein kehittää. Nuoria tavoitetaan muun muassa koulujen, erilaisten oppilaitosten, puolustusvoimien, siviilipalveluskoulutuksen tai vaikkapa harrastusten kautta.”

Taloudenhallinnan kansallisen strategian aikaansaaminen Suomeen olisi välttämätön osa seuraavan hallituksen hallitusohjelmaa. Tätä suositeltiin myös talouslukutaitoa koskevan tutkimuksen johtopäätöksissä. Useassa Euroopan maassa nuorten talousosaamisen edistäminen ja määrätietoinen kehittäminen on turvattu kansallisella taloudenhallinnan strategialla.