Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Kolme ohjetta sähköpalojen välttämiseen

Kolme ohjetta sähköpalojen välttämiseen

​Sähköpaloista suuri osa johtuu käyttäjien virheistä. Eniten sähköpaloja syttyy sähköliedestä tai -uunista, valaisimista ja sähkökiukaista. Sähköpaloraportin annin kuluttajille voi vetää yhteen näin: Älä töpeksi ruoanlaitossa, vaihda palaneet loisteputket uusiin vaaraa aiheuttamasta, ja lämmitä sauna kotona, älä naapurista.
Turvallisuus- ja kemikaalivirasto Tukes on selvittänyt raportissaan, mistä asennettujen sähkölaitteiden sähköpalot saavat alkunsa. Merkittävä havainto oli, että 59 prosenttia vuoden seurantajakson aikana syttyneistä sähköpaloista aiheutui käyttäjänsä virheestä. Luku ei pidä sisällään laiminlyöntejä huolloissa, tarkastuksissa tai kunnossapidossa.
 
Kaikkiaan sähköpaloja oli Suomessa viime elokuuhun päättyneellä seurantajaksolla 2590. Niistä liesien osuus oli runsas 1000 kappaletta ja muiden sähköasennuspalojen pyöreästi 800 kappaletta.
 
Myös kunnossapidon laiminlyönti oli joidenkin palojen taustalla. ”Tavallinen suomalainen olettaa, että sähkölaitteet kestävät ikuisuuden. Ja jos ne menevät rikki, niin uskotaan, etteivät ne ainakaan aiheuta mitään vaaraa. Pääsääntöisesti näin onkin, mutta silti silmät kannattaisi pitää auki. Palaneen käryyn tai laitteen mustumiseen ei välttämättä reagoida, vaikka pitäisi”, sanoo yli-insinööri Harri Westerlund Tukesista.

Liesipalot aina käyttäjän mokia

Reilut puolet (54,8 prosenttia) sähköpaloista lähtee liikkeelle liesistä ja uuneista. Selvityksen mukaan kaikissa liesipaloissa oli kyse käyttäjän virheestä: erehdyksiä, välinpitämättömyyttä ja niin sanottua uusavuttomuutta.
 
Milloin ruoka oli jätetty liedelle vahtimatta joko väsymyksen, huolimattomuuden tai humalatilan vuoksi, tai lapsi oli päässyt sormeilemaan kytkimiä. Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Petri Mero liputtaa voimakkaasti turvaliesien puolesta. ”Markkinoilla on jo älykkäitä liesiratkaisuja, jotka katkaisevat hellasta virrat, jos tilanne vaikuttaa vaaralliselta.”
 
Välkkyvä loisteputki on vaihdettava eikä maattava sohvalla
 
Valaisimista aiheutui 9,8 prosenttia sähköpaloista. Yleensä loisteputkia on pidetty kohtalaisen turvallisena valaistusratkaisuna, mutta raportin aineistossa niistä lähti liikkeelle suurin osa valaisinpaloista.
 
Raportin mukaan syynä ovat palaneet loisteputket. Kun loisteputki palaa loppuun, sen päät hehkuvat oranssina. Jos lamppua ei vaihdeta, sytytin yrittää edelleen saada lampun loistamaan siinä onnistumatta. Lamppu kuumenee ja lämpötila valaisimessa voi nousta paikallisesti jopa yli 150 celsiusasteen.
 
Palanutta hehkulamppua voi siis ihmetellä sohvalla rauhassa, sitä vastoin palanut loisteputki aiheuttaa kotiin palovaaran.

Lämpyyaikana tarkkana  

Kolmanneksi yleisimmin sähköpalo lähti liikkeelle sähkökiukaasta (8,1 prosenttia tapauksista). Näistä tapauksista puolet oli lähtöisin käyttäjän virheistä, kuten esimerkiksi pyykin kuivaamisesta saunassa. Karkeasti toinen puoli paloista syttyi kiukaan viasta.
 
”Kiukaiden viat osoittavat, että sähkökiuastakin pitäisi silloin tällöin tarkastella, jotta siinä ei näy vikaantumisen merkkejä”, Mero kertaa. ”Ja sen pitäisi olla itsestään selvää, että pyykinkuivauksen paikka ei kerta kaikkiaan ole saunassa.”