Lainakaton kiristäminen voi heikentää työvoiman liikkuvuutta

Finanssivalvonta on päättänyt kiristää asuntolainojen kokoa säätelevää lainakattoa muiden kuin ensiasunnon ostajien kohdalla. Finanssiala ry (FA) pelkää, että kiristys vähentää kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä ja siten heikentää talouskasvun edellytyksiä.

Finanssivalvonnan johtokunta on tänään ilmoittanut alentavansa asuntoluottojen lainakattoa eli enimmäisluototussuhdetta 5 prosenttiyksiköllä. Päätös koskee muita kuin ensiasunnon ostajia. Heinäkuun alun jälkeen pankit voivat myöntää näille asiakkaille asuntolainoja, jotka ovat enintään 85 prosenttia vakuuksien käyvästä arvosta. Ensiasunnon ostajilla lainakatto säilyy 95 prosentissa. Finanssivalvonta perustelee lainakaton kiristämistä kotitalouksien velkaantumisen pitkäaikaisella kasvulla ja historiallisen korkealla tasolla.

FA ei pidä asuntolainojen lainakaton kiristämistä tarpeellisena. Pankkien kotitalouksille myöntämien asuntolainojen määrä on viime vuosina kasvanut vain hieman yli 2 prosenttia vuodessa. Samaan aikaan asuntomarkkinoiden tilanne on jatkunut kokonaisuudessaan rauhallisena. Vanhojen kerros- ja rivitaloasuntojen hinnat nousivat viime vuonna keskimäärin reilun prosentin edellisvuodesta.

”Suomessa ei ole merkkejä asuntomarkkinoiden yleisestä ylikuumenemisesta, eikä rahoitusvakauteen kohdistuvissa riskeissä ole tapahtunut viime aikoina poikkeuksellista kasvua. Siten laissa ja sen esitöissä määritellyt edellytykset enimmäisluototussuhteen kiristämiselle eivät täyty”, toteaa FA:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Vuoden 2018 alusta astui voimaan sisäisiä luottoriskimalleja käyttäviä pankkeja koskeva asuntolainasalkkujen riskipainolattia. Se lisää luotonannon kustannuksia pankeille. Lattian vaikutuksista asuntoluototukseen ei ole vielä tietoa.

Lainakatto ei koske taloyhtiö- ja kulutusluottoja

Viime aikoina on keskusteltu paljon taloyhtiölainoista, joiden määrän kasvu on lisännyt kotitalouksien laskennallista velkataakkaa. Lainakattosääntelyllä ei voida vaikuttaa siihen, miten suuria taloyhtiölainoja kotitaloudet ottavat. Lainakatto ei myöskään koske kulutusluottoja, joiden määrä on kasvanut nopeasti.

Enimmäisluototussuhteen kiristäminen voi vähentää kotitalouksien mahdollisuuksia muuttaa työn perässä. Muuttamisen vaikeutuminen osaltaan pahentaa työpaikkojen ja työntekijöiden välistä kohtaanto-ongelmaa.

”Muuttoliike on edellytys talouskasvun jatkumiselle, koska tällä tavoin työvoima kohdentuu taloudessa uudelleen ja toimintaansa laajentavat yritykset pystyvät palkkaamaan uusia työntekijöitä. Jos asunnon hankinta vaikeutuu, työpaikat jäävät helposti täyttämättä ja investoinnit tekemättä”, muistuttaa Mattila.

FA pitää tärkeänä, että kotitalouksien velkaantumista seurataan. Positiivisen luottotietojärjestelmän käyttöönotto voisi auttaa ehkäisemään ylivelkaantumisongelmia. Samoin muiden kuin luottolaitosten tarjoamien kulutusluottojen määrän kasvuun on tarpeen kiinnittää riittävästi huomiota.