Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Onko pankkien pääomavaatimusten jatkuva kiristys todella tarpeen?

Onko pankkien pääomavaatimusten jatkuva kiristys todella tarpeen?

​Finanssivalvonta (Fiva) on päättänyt asettaa pankeille uusia pääomavaatimuksia. Suomessa on nyt otettu käyttöön suurin osa laissa määritellyistä makrovakaustyökaluista. Finanssiala ry (FA) ihmettelee, onko tämä todella tarpeellista.

Fiva on asettanut suomalaispankeille uuden lisäpääomavaatimuksen, niin sanotun järjestelmäriskipuskurin. Viranomaisten ulottuvilla oleva makrovakausvälineistö on nyt suurelta osin käytössä. Samaan aikaan pankkien kotitalouksille ja yrityksille myöntämien lainojen määrä on kasvanut maltillisesti, reilun 3 prosentin vauhtia ja asuntomarkkinoiden hintakehitys on jatkunut kokonaisuudessaan rauhallisena. Monin paikoin hinnat ovat jopa laskeneet viime vuodesta. FA ihmetteleekin, onko nyt koettu makrovakauspolitiikan kiristäminen todella ollut tarpeellista.

Jo entuudestaan on voimassa kansallisen rahoitusjärjestelmän kannalta merkittäville luottolaitoksille asetettu lisäpääomavaatimus. Lisäksi vuoden alusta tuli voimaan asuntolainojen keskimääräisiä riskipainoja koskeva alaraja niille pankeille, jotka käyttävät sisäisiä luottoriskimalleja. Lisäksi heinäkuun alusta tulee voimaan asuntolainojen enimmäisluototussuhteen tiukennus, joka koskee muita kuin ensiasunnon ostajia.

”Makrovakauspolitiikkaa ei tule kiristää yhtään enempää. Nyt on tärkeää arvioida huolella jo tehtyjen päätösten yhteisvaikutuksia esimerkiksi asuntoluototukseen, jotta vältytään ikäviltä yllätyksiltä. Yritysten työvoiman saanti voi vaikeutua, jos kotitaloudet eivät pysty muuttamaan työn perässä”, toteaa FA:n pääekonomisti Veli-Matti Mattila.

Mattilan mukaan taloyhtiölainojen ja kulutusluottojen määrän kasvussa on ollut viime aikoina huolta herättäviä piirteitä. On perusteltua, että Finanssivalvonta kiinnittää niiden kehitykseen jatkossa enemmän huomiota. Sen sijaan kotitalouksien asuntoluototuksen jatkuva kiristäminen ei ole aiheellista.

Kun järjestelmäriskipuskuria koskevaa lainsäädäntöä laadittiin, eri viranomaistahoilta todettiin, että kyse on uuden makrovakausvälineen sisällyttämisestä lainsäädäntöön ”varmuuden varalta”. Sen käyttöönottoa ei pidetty todennäköisenä. Nyt uusi väline on otettu käyttöön vain puoli vuotta sääntelyn voimaantulon jälkeen.

”Tämä on hyvä pitää mielessä, kun keskustellaan tulosidonnaisista lainakatoista, asuntolainojen enimmäispituuksista ja muista uusista makrovakausvälineistä, joita viranomaiset ovat ehdottaneet. Jos sellaisia sisällytetään viranomaisten työkalupakkiin, niitä myös käytetään aktiivisesti”, Mattila muistuttaa.