Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssialan Keskusliitto > Uutismajakka > Pankkisektori luovii myötätuuleen vaativissa olosuhteissa

Pankkisektori luovii myötätuuleen vaativissa olosuhteissa

Shutterstock.com
​Suomessa toimiva pankkisektori luovii vuoden 2016 tulosten mukaan myötätuulessa matalasta korkotasosta ja turbulenssisesta toimintaympäristöstä huolimatta. Suomen pankkisektorin hyvästä kunnosta sekä vastuullisuudesta kertoo se, että sen riskinkantokyky on Euroopan vahvinta. Finanssiala satsaa parhaillaan vahvasti digitalisaatioon. Sääntely-ympäristö on jatkuvassa muutostilassa ja pankit joutuvat sopeutumaan moniin uusiin säädöksiin.

Sääntelyrintamalla tapahtui paljon vuoden 2016 aikana. Kotimaassa Finanssivalvonta otti käyttöön kansallisen lainakattosääntelyn heinäkuun alusta lukien. Lisäksi Finanssivalvonta päätti määrätä asuntolainoille 10 prosentin vähimmäisriskipainon, jonka odotetaan tulevan voimaan tämän vuoden kesällä. Eurooppalaisella tasolla Pankkiunionin toinen pilari, eli yhteinen kriisinratkaisumekanismi, aloitti toimintansa vuoden 2016 alusta. Kriisinratkaisuneuvosto vastaa euroalueen suurimpien pankkien kriisinratkaisusta. Marraskuussa komissio julkaisi uuden pankkisääntelypaketin, jonka avulla halutaan parantaa entisestään pankkien kriisinsietokykyä.

Nollakorkoympäristö asettaa edelleen paineita pankkien korkokatteelle, joka supistui yhteensä noin 5 prosenttia edellisvuodesta. Palkkiotuotot sen sijaan kohenivat noin 2 prosenttia. Pankit hakevat tuottoja yhä monipuolisemmin peruspankkitoiminnan ulkopuolelta. Toimialan liiketoiminnan kulut kasvoivat 2 prosenttia, mutta henkilöstökulut supistuivat noin 7 prosenttia. Kulujen kasvun taustalla ovat muun muassa kasvavat investoinnit digitalisaatioon ja palvelujen kehittämiseen. Arvonalentumiset luotoista ja muista sitoumuksista vähenivät lähes viidenneksellä.

Pankkien luottokannat ovatkin Suomessa selvästi terveemmät kuin muualla Euroopassa; järjestämättömien saamisten osuus koko luottokannasta on suomalaisilla pankeilla vain noin 1,6 prosenttia, kun taas esimerkiksi Kreikassa ja Kyproksella luku on lähes 50 prosenttia.

Pankkien ydinvakavaraisuussuhdeluku (CET1) nousi vuoden lopussa 20,9 prosenttiin. Ydinvakavaraisuus on noussut uuden, niin sanotun Basel III -sääntelyn, astuttua voimaan peräti 6,1 prosenttiyksiköllä. Uudistunut vakavaraisuussääntely tuli Suomessa voimaan vuoden 2014 aikana. Suomen pankkisektorin riskinkantokyky onkin Euroopan vahvinta: keskimääräinen ydinvakavaraisuusssuhde oli EU:n pankkisektorilla 14,0 prosenttia syyskuun 2016 lopulla.

Kotimaisen pankkisektorin keskimääräinen oman pääoman tuotto  oli noin 8,3 prosenttia kun se Pohjoismaisilla verrokkipankeilla oli keskimäärin 12,5 prosenttia. Oman pääoman tuotolla mitattuna pankkisektorin ei voida katsoa olevan ”ylikannattava”, vaikka euromääräiset voitot ovatkin suuria. Tilinpäätöksissä ilmoitettuja tuloveroja pankit maksoivat vuonna 2016 yhteensä 544 miljoonaa euroa.

Pankit täyttävät reilulla marginaalilla uuden maksuvalmiusvaatimuksen (LCR), joka tuli voimaan 1.10.2015 asteittain. Vuoden 2016 aikana vaatimus oli 70 prosenttia ja se nousi vuoden 2017 alussa 80 prosenttiin. Vuoden 2018 alusta vaatimus tulee voimaan lopullisessa 100 prosentin laajuudessaan. Vaatimus edellyttää pankeilta yhä enemmän likviditeettipuskuria, jonka turvin pankki kestäisi lyhytaikaisen vakavan markkinähäiriötilanteen.

Sitovasta vähimmäisomavaraisuusasteesta (Leverage Ratio) ei ole vielä sitovaa lainsäädäntöä, mutta odotuksien mukaan vaatimus tulee olemaan 3 prosenttia.