Pankkisektori luovii myötätuuleen vaativissa olosuhteissa
Kristiina Siikala
Sääntelyrintamalla tapahtui paljon vuoden 2016 aikana.
Kotimaassa Finanssivalvonta otti käyttöön kansallisen lainakattosääntelyn
heinäkuun alusta lukien. Lisäksi Finanssivalvonta päätti määrätä
asuntolainoille 10 prosentin vähimmäisriskipainon, jonka odotetaan tulevan
voimaan tämän vuoden kesällä. Eurooppalaisella tasolla Pankkiunionin toinen
pilari, eli yhteinen kriisinratkaisumekanismi, aloitti toimintansa vuoden 2016
alusta. Kriisinratkaisuneuvosto vastaa euroalueen suurimpien pankkien kriisinratkaisusta.
Marraskuussa komissio julkaisi uuden pankkisääntelypaketin, jonka avulla
halutaan parantaa entisestään pankkien kriisinsietokykyä.
Nollakorkoympäristö asettaa edelleen paineita pankkien
korkokatteelle, joka supistui yhteensä noin 5 prosenttia edellisvuodesta.
Palkkiotuotot sen sijaan kohenivat noin 2 prosenttia. Pankit hakevat tuottoja
yhä monipuolisemmin peruspankkitoiminnan ulkopuolelta. Toimialan liiketoiminnan
kulut kasvoivat 2 prosenttia, mutta henkilöstökulut supistuivat noin 7
prosenttia. Kulujen kasvun taustalla ovat muun muassa kasvavat investoinnit
digitalisaatioon ja palvelujen kehittämiseen. Arvonalentumiset luotoista ja
muista sitoumuksista vähenivät lähes viidenneksellä.
Pankkien luottokannat ovatkin Suomessa selvästi terveemmät
kuin muualla Euroopassa; järjestämättömien saamisten osuus koko luottokannasta
on suomalaisilla pankeilla vain noin 1,6 prosenttia, kun taas esimerkiksi
Kreikassa ja Kyproksella luku on lähes 50 prosenttia.
Pankkien ydinvakavaraisuussuhdeluku (CET1) nousi vuoden
lopussa 20,9 prosenttiin. Ydinvakavaraisuus on noussut uuden, niin sanotun
Basel III -sääntelyn, astuttua voimaan peräti 6,1 prosenttiyksiköllä. Uudistunut
vakavaraisuussääntely tuli Suomessa voimaan vuoden 2014 aikana. Suomen
pankkisektorin riskinkantokyky onkin Euroopan vahvinta: keskimääräinen
ydinvakavaraisuusssuhde oli EU:n pankkisektorilla 14,0 prosenttia syyskuun 2016
lopulla.
Kotimaisen pankkisektorin keskimääräinen oman pääoman
tuotto oli noin 8,3 prosenttia kun se
Pohjoismaisilla verrokkipankeilla oli keskimäärin 12,5 prosenttia. Oman pääoman
tuotolla mitattuna pankkisektorin ei voida katsoa olevan ”ylikannattava”,
vaikka euromääräiset voitot ovatkin suuria. Tilinpäätöksissä ilmoitettuja
tuloveroja pankit maksoivat vuonna 2016 yhteensä 544 miljoonaa euroa.
Pankit täyttävät reilulla marginaalilla uuden
maksuvalmiusvaatimuksen (LCR), joka tuli voimaan 1.10.2015 asteittain. Vuoden
2016 aikana vaatimus oli 70 prosenttia ja se nousi vuoden 2017 alussa 80
prosenttiin. Vuoden 2018 alusta vaatimus tulee voimaan lopullisessa 100
prosentin laajuudessaan. Vaatimus edellyttää pankeilta yhä enemmän
likviditeettipuskuria, jonka turvin pankki kestäisi lyhytaikaisen vakavan markkinähäiriötilanteen.
Sitovasta vähimmäisomavaraisuusasteesta (Leverage Ratio)
ei ole vielä sitovaa lainsäädäntöä, mutta odotuksien mukaan vaatimus tulee
olemaan 3 prosenttia.