Osa tarkoituksella sytytetyistä tulipaloista jää selvittämättä
ja tekijä rankaisematta. Syynä tähän on tulipalorikoksiin liittyvien
rikosnimikkeiden moninaisuus ja tulkinnanvaraisuus lainsäädännössä.
Tänään julkaistun tutkimuksen mukaan asiaa parantaisi poliisin ja
pelastustoimen nykyistä parempi yhteistyö.
Professori Jussi Tapani Turun yliopistosta kertoo, että palonsyiden tutkinta eroaa monin tavoin tavanomaisesta rikostutkinnasta. Tutkintalinjaa ei aina pystytä valitsemaan oikein, jolloin esitutkinta jää joko toimittamatta tai rikostapauksia selvitetään onnettomuuden tutkintana. Joissain tapauksissa näin tapahtuu myös silloin, kun palot ovat tuottamuksella aiheutettuja ja tekijä on tiedossa.
Tapanin mukaan avainasemassa palonsyyn tutkinnassa on pelastustoiminnan johtaja ja hänen tekemänsä arvio palon tahallisuudesta tai huolimattomuudesta.
”Jos arvio on virheellinen tai siinä on liian löyhin perustein päädytty siihen, ettei palon syttymissyytä voida arvioida, palotapaus ei etene poliisin esitutkintaan”, Tapani sanoo.
Myös ensiksi paikalle tulleella poliisipartiolla on tärkeä rooli esitutkinnan käynnistämisessä. Poliisin tekemä paikkatutkinta ja sen kirjaaminen poliisin järjestelmään vaikuttavat oleellisesti siihen, miten palonsyyn tutkinta etenee.
Pelastusala vasta syyttäjän pyynnöstä mukaan
Poliisilla ei juurikaan ole palorikoksiin erikoistuneita yksiköitä. Tulipalorikoksiin liittyviä rikosnimikkeitä on lukuisia ja oikean nimikkeen liittäminen kulloiseenkin tapaukseen voi olla hankalaa. Väärällä nimikkeellä kirjattu tapaus ei Tapanin mukaan etene oikeusprosessissa tarkoituksenmukaisella tavalla.
Tapani nostaa esille myös poliisin ja pelastustoimen asiantuntijoiden yhteistyön tärkeyden. Huomattavan usein palonsyyn tutkinnassa pelastusalan asiantuntemusta käytetään vasta siinä vaiheessa, kun syyttäjä pyytää lisätutkintaa. Esimerkiksi noin puolessa tuhotöinä tutkituista tapauksista pelastustoimen asiantuntemusta ei käytetty lainkaan.
”Pelastusviranomaisella on laajin ja syvällisin näkemys esimerkiksi siitä, aiheuttiko palo vaaraa ulkopuolisille. Myös rakennusteknisten seikkojen arvioinnissa tarvitaan pelastustoimen asiantuntemusta. Poliisin ja pelastusviranomaisen tulisikin tehdä nykyistä enemmän yhteistyötä palonsyiden selvittämisessä”, Tapani sanoo.
Finanssialan Keskusliitto (FK) on yksi tulipalorikoksia koskevan tutkimuksen rahoittajista. Johtaja Risto Karhunen FK:sta sanoo, että tutkimus tuo esiin palonsyyn tutkinnan tärkeyden. Vakuutusalan kannalta on keskeistä saada selville, miten paloja ja tulipalorikoksia voidaan jatkossa estää tehokkaammin. Esimerkiksi yli 200 000 euron vahingot aiheuttaneista suurpaloista jää tällä hetkellä noin kolmasosassa syy selvittämättä.
”Paloihin liittyy myös vakuutuspetoksia. Jos palonsyyn tutkinta saataisiin laadukkaammaksi, petosten selvittäminen tehostuisi, Karhunen toteaa.
Läpi tulen –niminen tutkimus on tehty Turun yliopiston oikeustieteellisessä tiedekunnassa. Tutkimus on ensimmäinen kattava tutkimus vakavien tulipalorikosten rikosprosessista ja poliisin palonsyyn tutkinnan laadusta. Tutkimuksen ovat tehneet VTM, tutkija Päivi Mäkelä, OTT, VT, rikosoikeuden professori Jussi Tapani, HTK, vanhempi rikoskonstaapeli Mari Lehtimäki ja OTT, rikos- ja prosessioikeuden professori Dan Frände.