Suomeen rekisteröityihin sijoitusrahastoihin sijoitettiin syyskuussa nettomääräisesti 1,1 miljardia euroa uutta pääomaa. Rahastojen yhteenlaskettu arvo kuitenkin laski 83,4 miljardiin euroon. Rahastopääoman supistuminen johtui syyskuulle ajoittuneista pohjoismaisista rahastofuusioista, joiden seurauksena noin 2,6 miljardia euroa rahastopääomaa siirtyi Suomesta Ruotsiin.
Eniten uutta pääomaa sijoitettiin syyskuussa osakerahastoihin, jotka keräsivät nettomerkintöjä yhteensä 667 miljoonaa euroa. Pitkän koron rahastoihin sijoitettiin 361 miljoonaa euroa ja yhdistelmärahastoihin 269 miljoonaa euroa. Lyhyen koron rahastoista sen sijaan lunastettiin 180 miljoonaa euroa.
| milj. EUR | Nettomerkinnät, syyskuu 2014 | Nettomerkinnät, tammi-syyskuu 2014 | Pääoma 30.9.2014 | ||
| Osakerahastot | 667 | 1 646 | 31 987 | ||
| Yhdistelmärahastot | 269 | 1 933 | 11 893 | ||
| Pitkän koron rahastot | 361 | 3 647 | 26 359 | ||
| Lyhyen koron rahastot | -180 | -600 | 11 484 | ||
| Vaihtoehtoiset rahastot | 2 | 182 | 1 717 | ||
| Yhteensä | 1 120 | 6 809 | 83 440 | ||
Euroopan keskuspankki (EKP) yllätti markkinat syyskuun alun korkokokouksessa laskemalla ohjauskoron 10 korkopisteellä 0,05 prosenttiin ja talletuskoron -0,20 prosenttiin. Lisäksi EKP:n pääjohtaja Mario Draghi ilmoitti, että EKP:n tase tulee kasvamaan vuoden 2012 tasolle, eli noin 1000 miljardia euroa nykyisestä, arvopaperien osto-ohjelmien ja pankeille suunnatun pitkäaikaisen lainaohjelman (TLTRO) vaikutuksesta. Syyskuun 18. päivä toteutetusta ensimmäisestä huutokaupasta pankit hakivat rahoitusta kuitenkin vain reilu puolet ennakoidusta määrästä. Länsimaiden rahapolitiikka liikkuu lähitulevaisuudessa eri suuntiin, kun Yhdysvaltain keskuspankki (Fed) valmistelee jo rahapolitiikan asteittaista kiristämistä. Euroopassa rahapolitiikan eriytyminen onkin näkynyt vientiyrityksiä helpottavana euron heikentymisenä.
”Vientiriippuvuutensa takia euroalue hyötyy EKP:n rahapolitiikan kevenemisestä ja sen tuomasta euron heikentymisestä. EKP:n rahapolitiikan epätavanomaisten toimien toteutus on kuitenkin vasta alkanut, joten vaikutukset ovat vielä epävarmoja”, summaa Finanssialan Keskusliiton analyytikko Elina Salminen.
| Osakerahastot, milj. EUR | Nettomerkinnät, syyskuu 2014 | Nettomerkinnät, tammi-syyskuu 2014 | Pääoma 30.9.2014 | 12 kk:n tuotto (ka.) | |||
| Suomi | 33 | -349 | 4 413 | 9,1 % | |||
| Pohjoismaat | -60 | 117 | 3 302 | 9,5 % | |||
| Eurooppa | 572 | 399 | 5 844 | 9,6 % | |||
| Pohjois-Amerikka | 123 | 873 | 4 162 | 22,2 % | |||
| Japani | -31 | 55 | 591 | 5,2 % | |||
| Tyynenmeren alue | -9 | 2 | 206 | 8,4 % | |||
| Kehittyvät markkinat | 20 | 19 | 5 949 | 12,6 % | |||
| Maailma | 113 | 547 | 6 479 | 17,0 % | |||
| Toimialarahastot | -95 | -17 | 1 042 | 19,3 % | |||
| Yhteensä | 667 | 1 646 | 31 987 | ||||
Osakerahastoluokissa eniten uutta pääomaa sijoitettiin eurooppalaisiin yrityksiin sijoittaviin osakerahastoihin, joiden nettomerkinnät olivat syyskuussa 572 miljoonaa euroa. Vuoden aikajänteellä mitattuna osakerahastoista parhaiten tuottivat Pohjois-Amerikkaan sijoittavat rahastot 22,2 prosentin vuosituotolla. Kyseinen rahastoluokka pärjäsi parhaiten myös tuoton ja riskin suhdetta kuvaavalla Sharpen mittarilla (Sharpe 12 kk 1,96). Mitä suurempi Sharpen luku on, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
Pitkän koron rahastoista eniten uutta pääomaa keräsivät euroalueen luokitellut yrityslainat, joiden nettomerkinnät olivat yhteensä 254 miljoonaa euroa. Vuoden tarkastelujaksolla mitattuna pitkän koron rahastoista menestyi parhaiten euroalueen valtioiden velkapapereihin sijoittava rahastoluokka. Sen keskimääräinen vuosituotto oli 9 prosenttia. Sharpen mittarilla vuoden aikajänteellä parhaiten menestyi euroalueen luokiteltuihin yrityslainoihin sijoittava rahastoluokka (Sharpe 12 kk 4,3).
| Pitkän koron rahastot, milj. EUR | Nettomerkinnät, syyskuu 2014 | Nettomerkinnät, tammi-syyskuu 2014 | Pääoma 30.9.2014 | 12 kk:n tuotto (ka.) | ||
| Valtioriski EUR | -156 | 70 | 5 329 | 9,0 % | ||
| Luokitellut yrityslainat EUR | 254 | 1 562 | 10 096 | 6,3 % | ||
| Korkeariskiset yrityslainat EUR | 70 | -247 | 2 163 | 6,8 % | ||
| Valtioriski maailma | 3 | -43 | 211 | 4,7 % | ||
| Luokitellut yrityslainat maailma | 120 | 1 283 | 4 319 | 4,1 % | ||
| Korkeariskiset yrityslainat maailma | 37 | 204 | 1 626 | 6,3 % | ||
| Kehittyvät markkinat | 33 | 819 | 2 616 | 7,1 % | ||
| Yhteensä | 361 | 3 647 | 26 359 | |||
Jäikö kysyttävää?
|Aiheen asiantuntijat
