Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Tosimyrskyn todennäköisyys kasvaa – vakuuta metsäsi

Tosimyrskyn todennäköisyys kasvaa – vakuuta metsäsi

​Metsiin kohdistuva tuuliriski on mitä todennäköisimmin kasvamassa Suomessa ja koko Pohjois-Euroopassa, kertoo tuore väitöstutkimus. Syynä on ilmaston lämpeneminen, joka nostaa todella kovien tuulien todennäköisyyksiä, lyhentää routa-aikaa ja muuttaa puulajistoa.

​Ilmatieteen laitoksella meteorologina työskentelevän Hilppa Gregowin väitöstutkimuksen mukaan todella voimakkaiden myrskyjen (kuten Gudrun Ruotsissa vuonna 2005) todennäköisyys kasvaa seuraavien vuosikymmenten aikana muutaman prosentin verran. ”Karkeasti ottaen se tarkoittaa sitä, että sellainen poikkeuksellinen myrsky, jonka nyt on arvioitu saapuvan kerran sadassa vuodessa, voisi saapua meille kerran 60 vuodessa.

Tämä muutos on myrskymittakaavassa merkittävä. Kovat myrskyt ja niiden tuhot säilyvät mielissä pitkään. Gregowin mukaan viime vuosina koetut astat, untot, mantat, veerat, tapanit ja muut eivät edes kuulu tähän poikkeuksellisen voimakkaiden myrskyjen kategoriaan. ”Näitä myrskyjä tulee varmasti jatkossakin, kysymys on vain ajankohdasta. Joskus ne tulevat peräkkäin, toisinaan saattaa mennä useampi vuosi välissä ilman isompaa myräkkää.”

Routa ja lehdetön puu, metsänomistajan parhaat kaverit

Gregowin tutkimuksen mukaan Suomen etelä- ja keskiosissa roudan syvyydet maaperässä ovat viime vuosikymmenten aikana pienentyneet 5–10 prosenttia. Hamassa tulevaisuudessa eteläinen Suomi jää kokonaan ilman routaa. Metsille tämä aiheuttaa myrskyvaurioita, sillä kovimmat tuulet puhaltavat yleensä juuri talvikuukausina, jolloin routa sitoo maata ja pitää puita paremmin pystyssä.
 
Ilmaston muuttuessa myös puulajisto muuttuu havuvaltaisesta lehtivaltaisemmaksi. Metsän myrskytuhojen osalta se on kaksipiippuinen juttu. ”Kun koivussa on runsaasti lehtiä, siihen voi ottaa tuuli jopa havupuuta voimakkaammin. Eteläisessä Suomessa tuuliriskit voivat kasvaa myös kesällä. Ja kun kasvukausi pitenee ja talvi tulee entistä myöhemmin, lehti voi pysyä puussa pitempään Tällöin alkusyksyn myrskyistäkin saattaa koitua enemmän haittaa kuin ennen”, Gregow kertoo.
 
Metsänkasvatuksellisilla toimilla myrskytuhoja voi vähentää, esimerkiksi kasvattamalla metsää jo varhaisesta vaiheesta totuttua harvemmassa, jotta puut eivät saisi suojaa toisistaan vaan tottuisivat kovaan tuulirasitukseen jo pienestä pitäen. Lämpenevä ilmasto lisää ja vauhdittaa metsän kasvua, joten metsän vointia kannattaa joka tapauksessa tarkkailla useammin. Samoin todella korkeaksi kasvavat hakkuuaukeiden reunapuut lisäävät myrskytuhoriskiä. Korkeiden puiden tuulen puolelle kannattaisi alkaa kasvattaa nuorempaa puuta suojavyöhykkeeksi hyvissä ajoin ennen päätehakkuita. Näin hakkuiden jälkeisiä tuulituhoja voitaisiin kenties vähentää, sillä nuoremmat puut ohjaisivat tuulta tasaisemmin metsän yli.

Ja paras kaikista on vakuutus – kunhan ehtoihin tutustuu

Gregowin mielestä metsänomistajien ja muunkin yhteiskunnan kannattaisi varautua paremmin sellaisiin myrskyihin kuin vaikkapa Asta ja Tapani. On huomattava, että maalla jo yli 11 metriä sekunnissa puhaltava keskituuli voi tarkoittaa vaarallisen voimakkaita puuskia. Niissä tuulilukemissa metsää jo kaatuu, sillä paikalliset olosuhteet voivat entisestään voimistaa tuulikenttää. Yksittäisillä tuulimittauksilla myrskyn voimaa maalla ei yksinomaan voida todentaa. Tuulen vaikutus näkyy useimmiten tuhoissa. Vakuutuksenottajan kannattaakin perehtyä ilmastoriskeihin ja vakuutusehtoihin huolella, jotta vakuutus on halutunlainen. Finanssialan Keskusliiton tietojen valossa metsänomistajien varautumisessa on toivomisen varaa.
 
”Viimeisimpien vuoden 2011 tilastojen mukaan yksityismetsistä noin 42 prosenttia oli vakuutettu jollain vakuutuksella. Myrskyn varalta vakuutuksia oli otettu vain 31 prosentille yksityismetsistä. Kyllä siinä myrskyvahingot siis useamman metsänomistajan kukkaroa kirpaisevat, kun metsävakuutusten korvauksista 60–70 prosenttia maksetaan juuri myrskytuhoista”, kertoo Finanssialan Keskusliiton johtava asiantuntija Petri Mero.

Suomessa yksityisten omistuksessa on 12 miljoonaa hehtaaria metsää. Yritysten 1,8 miljoonasta hehtaarista 46 prosenttia on vakuutettu myrskyvakuutuksella. Valtion 5,1 miljoonaa metsähehtaaria ovat vakuuttamattomia.
 
Merolla on selkeä kanta siihen, miten metsänomistajan kannattaa metsiensä suhteen toimia: ”Tee metsänkasvatuksessa kaikki voitava metsäsi suojaamiseksi ja luota roudan sijasta metsävakuutukseen!”