Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Työkyvyttömyys ei ole ilmoitusasia

Työkyvyttömyys ei ole ilmoitusasia

​Työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuus on Suomessa kansainvälisesti vertaillen suuri. Koska emme kuitenkaan liene sen sairaampia kuin muualla, Suomessa linja sairausperusteisten etuuksien myöntämisessä ei siis ole muihin maihin verrattuna mitenkään tiukka.

Lakimme ja sen tulkintalinja eivät kuitenkaan ole lepsujakaan. Työeläkelait edellyttävät, että vaikka ihmisessä olisi 39 prosenttia "kremppaa", hänen tulee jatkaa kokoaikaista työskentelyä. Laki siis edellyttää, että varsin sairaanakin pitää jatkaa työelämässä, vieläpä kokoaikaisesti. Tätä lain mukaista työkyvyttömyyden kynnystä noudattaen työkyvyttömyyseläkehakemuksista hyväksytään noin 70 prosenttia.

Hylkäävän ja myöntävän ratkaisun välinen rajanveto vaatii ammattitaitoista ja tasapuolista arviointia. Lisäksi linjan tulee olla yhteneväinen eri hakijoiden kesken eikä se saa myöskään vaihdella eläkeyhtiöstä toiseen. Tästä syystä eläkehakemusten käsittely on keskitettyä. Viime kädessä muutoksenhakuelimet yhtenäistävät linjaa.

Hoitavan lääkärin ja vakuutuslääkärin roolit ovat erilaisia

Suomen laissa on 11 erilaista työkyvyttömyysmääritelmää. Siinä missä vakuutusyhtiön lääkärit erikoistuvat tiettyihin vakuutuslajeihin, hoitavan lääkärin vastaanotolla voi eteen tulla mitä vain aina äkillisestä tapaturmasta työkykyä hitaasti nakertaviin kroonisiin sairauksiin. Ei voida olettaa, että hoitavat lääkärit tuntisivat jokaisen lain mukaisen työkyvyttömyyden määritelmän tai että he tietäisivät niihin liittyvät ratkaisulinjat.

Vakuutusyhtiöiden ratkaisijoiden ja asiantuntijalääkäreiden tehtävänä on tuntea hoitamansa vakuutuslajin ratkaisulinja ja lainsäädäntö. Arviota tehtäessä ratkaisevaa ei ole useankaan hoitavan lääkärin mielipide hakijan työkyvyttömyydestä, vaan hoitavan lääkärin tekemä kuvaus potilaan terveydentilasta ja sitä heikentävistä seikoista. Laboratoriokokeiden ja kuvantamistutkimusten tulokset täydentävät tätä kuvausta. Se, että potilas kertoisi tuntemuksistaan itse suoraan vakuutuslääkärille, ei korvaisi näitä objektiivisia tutkimuslöydöksiä. Eläkettä ei voida myöntää pelkästään potilaan tai edes usean hoitavan lääkärin ilmoituksen perusteella.

Mitä tapahtuisi, jos hoitava lääkäri päättäisi etuudesta?

Jos päätösvalta eläkkeistä ja vakuutuskorvauksista ripoteltaisiin hoitaville lääkäreille terveyskeskuksiin, sairaaloihin ja yksityisille lääkäriasemille ympäri Suomea, ratkaisulinja vaihtelisi suuresti. Hoitavat lääkärit joutuisivat lisäksi kohtaamaan monenlaista vaatimista ja jopa suoranaista uhkailua, jota vakuutuslääkärit jo nykyään toisinaan kohtaavat. Jämäkän ratkaisulinjan pitäminen olisi vaikeaa esimerkiksi tilanteissa, joissa henkilön ongelmavyyhdin ydin on pitkittynyt työttömyys eivätkä terveysongelmat, joita sinänsä kiistatta voi olla vaikka useampiakin.   

Helpottuisiko myöntävien eläkepäätösten saaminen, jos vakuutuslääkärit näkisivät hakijat? Ratkaisulinja tuskin ainakaan höllentyisi nykyisestään. Niissä OECD-maissa, joissa vakuutuslääkärit tutkivat hakijat, hylkäysosuudet ovat Suomea korkeampia.

Moni pystyy jatkamaan töissä sairaudesta huolimatta

Hylkäävä päätös aiheuttaa yleensä pettymyksen ja huolta taloudellisesta pärjäämisestä. Työelämä muuttuu yhä vaativammaksi ja täysin terveistäkin tuntuvat kelpaavan vain juuri sopivanlaiset. Tässä paineessa työelämässä sinnittely heikentyvän terveydentilan kanssa aiheuttaa suuttumusta, jolle on järkeenkäyvät syynsä.

Hylkäävällä eläkepäätöksellä ei tehdä kenestäkään tervettä eikä päätöksissä sellaista edes väitetä. Terveys ja työkyky ovat eri käsitteitä. Koska laki edellyttää, että myös muut kuin täysin terveet ovat mukana työelämässä, ei eläkettä aina voida myöntää sairaudesta huolimatta. Usein vakuutusyhtiö voi hylkäävän eläkepäätöksen yhteydessä kuitenkin tarjota mahdollisuutta ammatilliseen kuntoutukseen.

Lain tavoite työssä jatkamisesta edellyttää sairauksien vaikutusten parempaa ymmärtämistä työpaikoilla niin työnantajien kuin työkavereidenkin taholta.

 Kirjoittaja

​Piritta Poikonen

Kirjoittaja on Finanssiala ry:n lakimies

@FinanssiPirre

 Samalta kirjoittajalta

 

 

 Tuoreimmat