Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Uusi rahastolaki tuo hyötyjä ja kustannuksia

Uusi rahastolaki tuo hyötyjä ja kustannuksia

​Uusi vaihtoehtorahastoja koskeva laki sallii kokonaan uudenlaisten rahastojen perustamisen Suomeen. Uusi laki tuo muutoksia myös kiinteistörahastojen, pääomarahastojen sekä erikoissijoitusrahastojen sääntelyyn. Ala kannattaa lakia, vaikka kustannusten ja hyötyjen tasapaino selviää vasta tulevaisuudessa.
Lakimuutos liittyy EU-direktiiviin, joka koskee vaihtoehtoisten sijoitusrahastojen hoitajia (AIFMD). Uuden sääntelyn myötä rahastojen hoitajiin kohdistuvat vaatimukset kasvavat, mikä nostaa alan kustannuksia. Toisaalta vaihtoehtorahastojen sääntely yhdenmukaistuu EU:ssa, minkä odotetaan helpottavan vaihtoehtorahastojen markkinointia rajan yli.
 
Vaihtoehtorahastolla tarkoitetaan kaikkea muuta yhteistä sijoittamista paitsi sijoitusrahastolaissa tarkoitettuja sijoitusrahastoja. Jokaisella vaihtoehtorahastolla tulee olla nimetty vaihtoehtorahaston hoitaja. Hoitajalla on oltava toimilupa tai sen tulee olla rekisteröitynyt Finanssivalvontaan. Vaihtoehtorahaston hoitajan tulee muun muassa huolehtia rahaston riittävästä riskienhallinnasta ja siitä, että jokaisella vaihtoehtorahastolla on nimetty säilytysyhteisö. Tältä osin sääntely lähenee nykyistä sijoitusrahastoja koskevaa sääntelyä.
 
”Kustannusten ja hyötyjen tasapaino nähdään vasta ajan kuluessa. Selvää kuitenkin on, että kiristyvä sääntely iskee erityisesti pieniin toimijoihin. Kotimaisessa lainsäädännössä on pyritty vähentämään yksityiskohtaisen sääntelyn haittoja. Toivomme, että tämä näkökulma tulee esiin myös FIVAn lupa- ja valvontaprosesseissa”, toteaa Finanssialan Keskusliiton johtava lakimies Jari Virta 15.3. voimaan tulevasta laista.

Eurooppalaisen mallin mukaiset rahastot sallitaan

Uusi laki avaa myös uusia mahdollisuuksia: Suomessa sallitaan nyt sellaisten sijoitusrahastojen perustaminen, joihin tulee sijoittajiksi vain muutamia sijoittajia. Tähän asti rahastossa on lain mukaan pitänyt olla vähintään 50 sijoittajaa. Ulkomailla muutaman osakkaan rahastojen perustaminen erityisesti instituutiosijoittajien tarpeisiin on ollut sallittua pitempään, mikä on ajanut joitakin suomalaisia sijoittajia muunmaalaisten rahastojen asiakkaiksi.
 
”On hyvä, että Suomessa voidaan lainsäädännön puolesta ryhtyä kilpailemaan samoilla ehdoilla ulkomaisten rahastojen kanssa. Tähän asti lainsäädäntömme ei ole sitä mahdollistanut”, Virta sanoo.

Laki tuo instituutiosijoittajille lisää mahdollisuuksia 

Uusi laki antaa instituutiosijoittajille, muun muassa kotimaisille työeläkesijoittajille, mahdollisuuden perustaa keskenään vain muutaman – tai peräti vain yhden – toimijan yhteinen rahasto. Tällainen rahasto voisi sijoittaa esimerkiksi pieniin ja keskisuuriin yrityksiin tai suurhankkeisiin.
 
”Tämä avaa erityisesti pienemmille institutionaalisille sijoittajille uuden mahdollisuuden päästä sijoittamaan kohteisiin, joihin vaaditaan suurehkoa kertasijoitusta. Rahaston avulla ison kertasijoituksen voi jakaa useamman toimijan kesken ja hajauttaa samalla riskiä”, Virta kertoo lain mahdollisuuksista.
 
Lisäksi laki antaa sijoittajille mahdollisuuden ulkoistaa sijoitustoimintaansa muutaman toimijan yhteisiin rahastoihin. Näin ne voisivat sijoittaa myös sellaisille markkinoille, joissa niillä ei välttämättä ole omaa asiantuntemusta.

Voitosta suuri osa jaettava vuosittain ulos  

Laki sisältää myös tiukkoja sääntöjä. Muutaman toimijan rahastoissa jokaisen sijoittajan on sijoitettava rahastoon vähintään 500 000 euroa. Rahaston on oltava perustettaessa vähintään kahden miljoonan euron suuruinen.
 
Uudenmallisen erikoissijoitusrahaston on pakko jakaa voitostaan ¾-osaa vuosittain osuudenomistajille. Tämä sääntö nähtiin tärkeäksi, sillä rahastot eivät maksa voitoistaan veroa, vaan vero peritään siinä vaiheessa, kun osuudenomistajat kotiuttavat voittojaan.