Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Vakuutuspetoksessa uhreina ovat muut asiakkaat

Vakuutuspetoksessa uhreina ovat muut asiakkaat

​Harva tulee ajatelleeksi, ettei vakuutuspettäjä tee hallaa pelkästään vakuutusyhtiölle, vaan aivan kaikille vakuutusyhtiön asiakkaille. Kaikki perusteettomat korvaukset lisäävät osaltaan hintojen korotuspainetta, mistä kärsivät kaikki asiakkaat. ”Tilanne on samanlainen kuin vähittäiskaupan hävikin kanssa – ruokavaras, ja tässä tapauksessa vakuutuspettäjä, syö pöydässäsi!” vertaa Finanssialan Keskusliiton turvallisuudesta vastaava johtaja Risto Karhunen.

​Arvion mukaan noin 5–10 prosenttia kaikista vakuutusyhtiöön tulevista vahinkoilmoituksista sisältää epäselvyyksiä, joita yhtiöissä on tutkittava. Osassa on kyse selkeästi harhaanjohtavasta tiedosta. Euroissa summaa on hankala esittää, mutta arvioiden mukaan vakuutusyhtiöt maksavat väärin perustein korvauksia kymmeniä miljoonia euroja vuosittain. Ilmiö on koko Eurooppaa koskeva. Isossa-Britanniassa paikallinen vakuutusyhtiöiden keskusliitto arvioi vakuutuspetosten lisäävän keskimäärin 50 puntaa jokaisen vakuutusta maksavan asiakkaan vuosimaksuun.

Vakuutusyhtiöillä on omat dekkarit

Suomessa vakuutusyhtiöt ovat puuttuneet ongelmaan palkkaamalla vakuutustutkijoita, joilla on poliisitausta. Maassa toimii tällä hetkellä 33 vakuutustutkijaa. Määrä on pohjoismaisessa vertailussa pienehkö; Tanskassa tutkijoita on karkeasti 50, Norjassa 70 ja Ruotsissa 150 kappaletta. Isossa-Britanniassa vakuutusyhtiöt maksavat jopa joidenkin vakuutusrikosten tutkintaan irrotettujen poliisien palkkoja.
 
”Tyypillisimmillään vakuutustutkijat tutkivat ajoneuvoihin liittyviä tapauksia, joissa jokin kalskahtaa epäilyttävältä. On järjestettyä kolaria ja henkilövahinkoja. Useimmiten taustalla on rahavaikeuksia, joten aivan ensimmäisenä selvitetään, mikä on vahingon ilmoittajan taloudellinen tilanne”, FK:n Karhunen valottaa. Tutkijat eivät kuitenkaan tutki pelkästään petoksia, vaan yrittävät epäselvissä tapauksissa selvittää, mistä epäselvässä vahingossa on kyse, ja mikä todella on ollut tapahtumien kulku. ”Lähtökohta on tietenkin se, että asiakkaat ovat rehellisiä. Joskus on kyse siitä, että ihmiset eivät osaa esimerkiksi kirjoittaa vahinkoilmoitusta tarpeeksi selvästi. Varsinaisia ongelmia aiheuttaa se pieni, mutta kumman aktiivinen joukko”, Karhunen linjaa.

Huijarit voivat paljastua Facebookista

Ajoneuvojen lisäksi suurimpia perusteettomia korvausvaatimuksia aiheuttavat henkilövahingot. ”Eli siis tapaukset, joissa on otettu vakuutukset, ja sitten tullaankin yks kaks ”sairaaksi” ja jopa työkyvyttömäksi. Aina huijareilla ei mene vahvasti, vaan Facebookista saattaa löytyä kuvia melkoisista urheiluponnistuksista, vaikka virallisesti pitäisi olla täysin työkyvytön. Näitä sitten porukalla ihmetellään”, Karhunen kertoo.
 
Suomessa vakuutusyhtiöt ovat perustaneet yhteisen vahinkorekisterin ja väärinkäytösrekisterin vakuutuspetoksia paljastaakseen. Asiakas saadaan rekisteröidä väärinkäytösrekisteriin viideksi vuodeksi, mikäli tekee vakuutusyhtiöön kohdistuvan rikoksen. Yhteinen vahinkorekisteri taas paljastaa helposti tapaukset, joissa samasta vahingosta on haettu korvauksia useammalta yhtiöltä. ”Yhteistä vahinkorekisteriä ei hyödynnetä täysimääräisesti”, Karhunen valittelee. ”Jos vahinkoilmoituksia käytäisiin sen avulla useammin läpi, paljastuisi moni pienempikin petos. Läpikäynti kuitenkin hidastaisi vahinkoilmoitusten käsittelyaikoja.” 
 
Yleisimpiä vakuutusrikoksia ovat vahingon laajuuden tai vaurioituneen omaisuuden arvon liioittelu, vakuutuksen ottaminen vahingon jälkeen tai ”lähestulkoon totuuden puhuminen”. Tällöin vahinkotapahtuma kerrotaan sellaisessa muodossa, että se sopii sovittuihin vakuutusehtoihin.
 
Vakuutuspetos ei siis aina ole kovin suuren luokan tempaus. Kun suomalaisilta kysyttiin viime vuonna, tuntevatko he jonkun joka olisi huijannut vakuutusyhtiötä, vastasi useampi kuin joka neljäs myöntävästi. Tuntuuko pisto sydämessä? Varastettiinko ne viime kesän kalliit aurinkolasit ihan oikeasti?