Valinnanvapautta kansalle – säästöjä yhteiskunnalle

Julkisen talouden tasapainottamisessa ovat avainasemassa sellaiset toimenpiteet, joilla voidaan nopeasti vaikuttaa ikääntyvän väestön aiheuttamiin hoito- ja hoivamenojen kasvuun. Valtion taloudellisen tutkimuslaitoksen (VATT) tänään julkistaman raportin mukaan hoito- ja hoivapalveluiden valikoiman laajentaminen ja valinnanvapauden lisääminen yksityisen rahoituksen osuutta kasvattamalla vähentävät julkisen sektorin menopaineita. Finanssialan Keskusliitto (FK) on ollut mukana rahoittamassa tutkimusta.

VATT:n tutkimuksen mukaan yksityisen rahoituksen osuutta hoito- ja hoivapalveluissa voidaan lisätä kehittämällä palvelu- ja rahoitusjärjestelmää vastaamaan palvelujen käyttäjien erilaisia ja kasvavia tarpeita. Palvelut täydentäisivät nykyisiä palvelumuotoja ja vapaaehtoisilla rahoitusmekanismeilla voitaisiin mitoittaa palvelut käyttäjien tarpeita vastaaviksi heidän ostovoimansa mukaan.

Hallituksen määriteltävä yhteiskunnan palvelulupaukset

”Toivottavasti maan hallitus kehysriihessään hyödyntää VATT:n tutkimuksen tuloksia päättäessään rakenteellisista uudistuksista”, FK:n toimitusjohtaja Piia-Noora Kauppi sanoo. Kunnat eivät tulevaisuudessa pysty täysimääräisesti täyttämään palvelulupauksiaan, joista suurin osa kohdistuu sosiaali- ja terveydenhuoltoon. Jotta ikääntymisen aiheuttamiin menoihin olisi helpompi varautua, pitäisi kansalaisilla olla selkeä käsitys siitä, millaisia palveluita yhteiskunnalta voi saada. ”Vanhushoivaan liittyvät palvelulupaukset ja niistä yhteiskunnalle aiheutuva palveluvastuuvelka on määriteltävä nykyistä tarkemmin. Kansalaisille on kerrottava, mitä palveluita heillä on oikeus saada yhteiskunnalta ja mistä he vastaavat itse”, toteaa Piia-Noora Kauppi. Kaupin mukaan kansalaisten yhdenvertainen kohtelu ja valinnanvapaus palvelujen käytössä voivat toteutua tehokkaan ja yhdenmukaisen palvelusetelijärjestelmän avulla. Palvelusetelin kriteerit on määriteltävä tarkoituksenmukaisesti kaikissa kunnissa ja setelin tekninen toteutus on ratkaistava yhtenäisellä tavalla. Hyvinvointipalveluiden rahoitusmahdollisuuksia voitaisiin lisätä esimeriksi vapaaehtoisella kertamaksuisella lisäeläkevakuutuksella. FK on esittänyt hallitukselle, että tuloverolaista poistetaan kertamaksuisen ja muun ei-verovähennyskelpoisen eläkevakuutuksen rankaiseva verotus. Kauppi korostaa, että tuloverolakiin tehtävä muutos ei vähentäisi valtion verotuloja, vaan johtaisi verotulojen nousuun. ”Vakuutuksella ostetut palvelut lisäisivät työllisyyttä ja täydentäisivät mielekkäästi julkisia palveluja.”

Jäikö kysyttävää?

|

Aiheen asiantuntijat