Ohita valintanauhan komennot
Siirry pääsisältöön
SharePoint
Finanssiala > Uutismajakka > Verotuksen tiekartta voisi houkutella yrityksiä ja kannustaa säästämään

Verotuksen tiekartta voisi houkutella yrityksiä ja kannustaa säästämään

​Hallitus on esittänyt Suomeen verotuksen tiekarttaa, jolla parannettaisiin veropolitiikan ja ylipäätään verotuksen ennustettavuutta pitkällä aikavälillä. Ehdotus on erinomainen. Pitkän linjan ennakoitavilla veropäätöksillä on suuri vaikutus yritystoiminnan sijoittumiseen ja kehittämiseen sekä kansalaisten säästämiseen. Nähtäväksi jää, miten pitkän linjan veropäätöksiä saadaan aikaan, sillä verotukseen liittyy politiikassa isoja näkemyseroja.

Tiekartan tavoitteeksi on linjattu verojärjestelmämme kehittämistarpeiden ja välttämättömien muutoskohteiden tunnistaminen, jotta järjestelmä säilyy kilpailukykyisenä ja tukee talouden kasvua. Tarkoituksena on käsitellä verojärjestelmää kokonaisuutena isojen muutostrendien valossa. Tiekartalla on tarkoitus pohjustaa etenkin seuraavien eduskuntavaalien jälkeisiä hallitusneuvotteluja.  Seuraavaksi hallitus tilaa erityisen selvityksen yritys- ja henkilöverotuksen uudistamisesta ulkopuoliselta tutkijaryhmältä, jonka on tarkoitus aloittaa toimintansa ensi huhtikuussa.  

Tiekartta voidaan nähdä suurena mahdollisuutena lisätä merkittävästi verotuksen ennakoitavuutta pitkällä aikavälillä. Pitkäjänteisellä ja suunnitelmallisella veropolitiikalla voidaan luoda uskoa siihen, että toimintaympäristö säilyy yritysten ja kansalaisten kannalta vakaana. Toimijat voivat silloin luottavaisesti sitoutua tekemään pitkän aikavälin taloudellisia päätöksiä. Tämä voi osaltaan saada aikaan uutta kasvua ja työpaikkoja. 

On kuitenkin esitetty epäilyksiä sen suhteen, millaista poliittista konsensusta verotuksen suhteen on ylipäätään mahdollista saavuttaa – ainakaan pidemmällä aikavälillä.  Poliittisten puolueiden mielipide-erot tietyissä verotukseen liittyvissä asiakysymyksissä kuten veroasteissa voivat olla hyvin perustavanlaatuisia. Tiekartta itsessään antaisi selkeän signaalin, että meillä pidetään tärkeänä verotuksessa ennakoitavan toimintaympäristön tarjoamista maailmassa, joka tuntuu muuttuvan aina vain kiihtyvämmällä tahdilla.  Tällaisessa globaalissa toimintaympäristössä signaali pysyvyydestä ei ole vailla merkitystä esimerkiksi yritysten tehdessä päätöksiä sijoittautumisestaan. 

Työ tiekartan osalta on vasta alussa, mutta toistaiseksi keskustelu julkisuudessa on painottunut verokilpailukyvyn osalta pitkälti yhteisöveroasteeseen ja työnteon kannustimien lisäämiseen. Paine Euroopassa ja muuallakin laskea yhteisöveroasteita on tällä hetkellä kova. Kun keskustellaan verotuksen tulevaisuudesta, verojärjestelmän kilpailukyvystä ja yleisemmin hyvinvoinnin lisäämisestä yhteiskunnassa, on huomioitava muitakin tekijöitä kuin pelkästään yhteisöveroaste.

On selvää, ettei verojärjestelmä tavoittele ainoastaan verotuottojen maksimointia, vaan järjestelmään vaikuttavat laajasti esimerkiksi sosiaaliset ja yhteiskunnalliset tavoitteet. Näitä muita tavoitteita olisi hyvä nostaa laajemmin tiekartan keskiöön. Toimiva ja ennen kaikkea ennakoitava verotus on sekä finanssialan asiakkaille että alan yrityksille keskeinen tekijä. Voisiko tiekartalla olla tässä mielessä tarjottavaa? 

Finanssisektorin asemaa yhteiskunnallisena toimijana tai ylipäätään veronmaksajana ei voi sivuuttaa, kun puhutaan verojärjestelmän tulevaisuudesta ja verotuksen pitkän aikavälin ennakoitavuudesta. Finanssisektorilla on suuri merkitys paitsi yhteiskunnan ja kansantalouden toimivuuden kannalta, myös yksittäisille kotitalouksille. Alan yritykset lainoittavat, vakuuttavat sekä hoitavat kotitalouksien sijoituksia ja maksuliikennettä.

Yksin vuonna 2015 finanssialan yritykset maksoivat Suomeen yhteisöveroa 1,1 miljardia euroa, joka on lähes neljännes koko veron tuotosta. Lisäksi vahinkovakuutusyhtiöiden tuotteista perittävän vakuutusmaksuveron kertymä oli vuonna 2015 lähes 800 miljoonaa euroa. On myös huomattava, että vaikkei finanssiala olekaan arvonlisäverotuksen piirissä, seuraa vakuutusmaksuveron verokanta kuitenkin yleistä arvonlisäverotasoa. Ylipäätään Suomen vakuutusmaksuverokanta on korkeimpia ja veropohjaltaan laajimpia Euroopassa.

Arvonlisäverottomuuden takia finanssialan hankinnoistaan maksama arvonlisävero jää rasittamaan alaa ja sen yritysasiakkaita piilevänä arvonlisäverorasitteena. Lähtökohtaisesti jos yritys taas on arvonlisäverotuksen piirissä, vero ei jää lopullisesti yrityksen kontolle, vaan se vyörytetään myyntihintoihin sisältyvänä eränä loppukäyttäjien eli kuluttajien maksettavaksi ja tilitetään valtiolle. Finanssialan piilevän arvonlisäverorasitteen määräksi on arvioitu noin 300 miljoonaa euroa vuosittain. 

Finanssialan kansainvälinen toimintaympäristö on muuttunut suuresti viimeisen vuosikymmenen aikana. Alaa koskettavaa uutta sääntelyä on tullut huikea määrä, ja samalla on syntynyt merkittävissä määrin uusia velvoitteita ja tätä kautta kustannuksia.  Niin kansainvälisellä kuin kansallisellakin tasolla esitetään silti säännöllisesti erilaisia kiristyksiä finanssialan verotukseen. Näiden ehdotusten kokonaisvaikutusten on pääosin katsottu olevan enemmän kyseenalaisia kuin hyödyllisiä yhteiskunnan kannalta. Tässä mielessä olisi paitsi mahdollista, myös suotavaa selkiyttää verotuksen tiekartalla finanssialan toimintaympäristön tulevaisuutta verotuksen osalta.

On odotettavissa, että toimintaympäristön ennakoitavuuden lisääminen ja vakautuminen houkuttelisivat toimijoita muualta. Päinvastaisessa tilanteessa poukkoileva talous- ja veropolitiikka voi jopa johtaa siihen, että toimijat siirtyvät Suomea vakaampia toimintamahdollisuuksia tarjoaviin valtioihin.

Tiekartalla voitaisiin laajemmin sitoutua kehittämään verojärjestelmää muissa yhteiskunnallisesti tärkeiksi koetuissa asioissa. Yksi tässä mielessä erittäin keskeinen tekijä on kannustaminen kansalaisten varallisuuden kartuttamiseen ja säästämiseen. Viime vuosien aikana yksin pääomatulojen veroastetta on kiristetty useaan otteeseen, minkä lisäksi useita erilaisia verohelpotuksia säästämisen osalta on poistettu. Esimerkiksi pitkäaikaiseen eläkesäästämiseen kannustavien tuotteiden (vapaaehtoinen eläkevakuutus, PS-tilit) verosäännöt ovat lukuisten muutosten jälkeen kiristyneet niin paljon, etteivät tavalliset ihmiset enää käytännössä sijoita näihin tuotteisiin.

Väestön ikääntyessä ja keskimääräisen eliniänodotuksen kasvaessa omaehtoiseen säästämiseen kannustaminen on koko yhteiskunnan etu, puhumattakaan myös muunlaisiin elämän haasteisiin varautumisesta. Myös EU:n taholta on katsottu tärkeäksi kannustaa kansalaisia omaehtoiseen säästämiseen. EU:ssa on ehdotettu uutta niin sanottua PEPP-eläketuotetta (Pan-European pension product). Jos säästämiseen tai omistamiseen ei verotuksessa meillä kannusteta, on riskinä, että loppulasku tulee joka tapauksessa yhteiskunnan maksettavaksi.

Tiekarttaa laadittaessa tulisi ottaa rohkeasti kantaa koko yhteiskuntaa koskettaviin kysymyksiin. Lupaamalla ennakoitavaa toimintaympäristöä finanssialalle ja sen asiakkaille Suomi voisi vakauttaa yksittäisten yritysten, kansantalouden ja koko yhteiskunnan toimintaa. Jää kuitenkin nähtäväksi, mitä loppujen lopuksi tiekartalla saavutetaan ja millaisista asioista pitkäaikainen poliittinen tahtotila ylipäätään voidaan saavuttaa. Joka tapauksessa verotuksen tiekartta on nähtävä ennen kaikkea suurena mahdollisuutena. Sillä voidaan antaa signaali siitä, että tarjoamme kaikille toimijoille – myös finanssialalle –  vakaan toiminta- ja kasvuympäristön, joka luo työpaikkoja ja tätä kautta hyvinvointia yhteiskuntaan laajemminkin.

 Kirjoittaja

​Lauri Luukkonen

Kirjoittaja on verolakimies Finanssiala ry:ssa

lauri.luukkonen@finanssiala.fi

@lauri_luukkonen

 Samalta kirjoittajalta

 

 

 Tuoreimmat

 

 

Globaali vakavaraisuussääntely solahti eurooppalaiseen muottiinhttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Vakavaraisuussaantely-eurooppalaiseen-muottiin.aspxGlobaali vakavaraisuussääntely solahti eurooppalaiseen muottiin17.11.2017 7:20:00
Suomen valtiksi fiksu verojärjestelmä – tehdään verotuksesta kilpailuetuhttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Tehdaan-verotuksesta-kilpailuetu.aspxSuomen valtiksi fiksu verojärjestelmä – tehdään verotuksesta kilpailuetu3.11.2017 11:24:00
Pankkitunnukset ovat identiteetin jatkehttp://www.finanssiala.fi/uutismajakka/Sivut/Pankkitunnukset-ovat-identiteetin-jatke.aspxPankkitunnukset ovat identiteetin jatke31.10.2017 7:20:00